Merge pull request #2110 from firoxer/master

[ruby/fi] Translate Ruby docs to Finnish

1 files changed, 608 insertions, 0 deletions

diff --git a/fi-fi/ruby-fi.html.markdown b/fi-fi/ruby-fi.html.markdown
new file mode 100644
index 00000000..52c60182
--- /dev/null
+++ b/fi-fi/ruby-fi.html.markdown
@@ -0,0 +1,608 @@
+---
+language: ruby
+filename: learnruby-fi.rb
+contributors:
+  - ["David Underwood", "http://theflyingdeveloper.com"]
+  - ["Joel Walden", "http://joelwalden.net"]
+  - ["Luke Holder", "http://twitter.com/lukeholder"]
+  - ["Tristan Hume", "http://thume.ca/"]
+  - ["Nick LaMuro", "https://github.com/NickLaMuro"]
+  - ["Marcos Brizeno", "http://www.about.me/marcosbrizeno"]
+  - ["Ariel Krakowski", "http://www.learneroo.com"]
+  - ["Dzianis Dashkevich", "https://github.com/dskecse"]
+  - ["Levi Bostian", "https://github.com/levibostian"]
+  - ["Rahil Momin", "https://github.com/iamrahil"]
+  - ["Gabriel Halley", "https://github.com/ghalley"]
+  - ["Persa Zula", "http://persazula.com"]
+  - ["Jake Faris", "https://github.com/farisj"]
+translators:
+  - ["Oliver Vartiainen", "https://github.com/firoxer"]
+lang: fi-fi
+---
+
+```ruby
+# Tässä yhden rivin kommentti
+
+=begin
+Tässä usean rivin kommentti
+Näitä ei kylläkään käytetä
+Joten käytetään vastedes vain yksirivisiä
+=end
+
+# Tärkeintä on muistaa, että Rubyssa kaikki pohjautuu olioihin.
+
+# Luvutkin ovat olioita:
+
+3.class #=> Fixnum
+
+3.to_s #=> "3"
+
+# Peruslaskutoimituksia:
+1 + 1 #=> 2
+8 - 1 #=> 7
+10 * 2 #=> 20
+35 / 5 #=> 7
+2**5 #=> 32
+5 % 3 #=> 2
+
+# Bittioperaatioita:
+3 & 5 #=> 1
+3 | 5 #=> 7
+3 ^ 5 #=> 6
+
+# Laskutoimitukset ovat vain syntaksisokeria lukuolion laskumetodin kutsulle:
+1.+(3) #=> 4
+10.* 5 #=> 50
+
+# Erityisarvotkin ovat olioita:
+
+nil # vastaa joidenkin kielten "null"-arvoa
+true # tosi
+false # epätosi
+
+nil.class #=> NilClass
+true.class #=> TrueClass
+false.class #=> FalseClass
+
+# Samanvertaisuuden testaus:
+1 == 1 #=> true
+2 == 1 #=> false
+
+# ...ja sama eriarvoisuudelle:
+1 != 1 #=> false
+2 != 1 #=> true
+
+# "nil" ja "false" ovat ainoat epätodet arvot; kaikki muu ymmärretään todeksi:
+!nil   #=> true
+!false #=> true
+!0     #=> false
+
+# Lisää vertailuoperaatioita:
+1 < 10 #=> true
+1 > 10 #=> false
+2 <= 2 #=> true
+2 >= 2 #=> true
+
+# Kahdensuuntainen vertailuoperaattori:
+1 <=> 10 #=> -1
+10 <=> 1 #=> 1
+1 <=> 1 #=> 0
+
+# Logiikkaoperaattorit:
+true && false #=> false
+true || false #=> true
+!true #=> false
+
+# Merkkipohjaisten logiikkaoperaattorien vaihtoehtona on sanalliset muodot,
+# joilla on hyvin matala presedenssi. Niillä voi muokata ohjelman kulkua
+# esimerkiksi väitelausekkeita ketjuttaen.
+
+# Metodia `do_something_else` kutsutaan vain, jos `do_something` onnistuu:
+do_something() and do_something_else()
+# Metodia `log_error` kutsutaan vain, jos `do_something` epäonnistuu:
+do_something() or log_error()
+
+# Merkkijonot ovat olioita:
+
+'Tässä on merkkijono'.class #=> String
+"Rajaavat lainausmerkit voivat olla yksin- tai kaksinkertaisia".class #=> String
+
+täyte = 'sisällyttää muita merkkijonoja'
+"Kaksinkertaisilla lainausmerkeillä voi #{täyte}"
+#=> "Kaksinkertaisilla lainausmerkeillä voi sisällyttää muita merkkijonoja"
+
+# Yksinkertaisia lainausmerkkejä kannattaa silti suosia, sillä kaksinkertaiset
+# merkit saattavat aiheuttaa turhia kielensisäisiä tarkistuksia.
+
+# Merkkijonoja voi yhdistellä toisiinsa:
+'hello ' + 'world'  #=> "hello world"
+
+# ...mutta luvut vaativat ensin tyyppimuunnoksen:
+'hello ' + 3 #=> TypeError: can't convert Fixnum into String
+'hello ' + 3.to_s #=> "hello 3"
+
+# Merkkijonoja voi soveltaa laskutoimituksiin... odotettavin seurauksin:
+'hello ' * 3 #=> "hello hello hello "
+
+# Merkkijonoa voi jatkaa toisella:
+'hello' << ' world' #=> "hello world"
+
+# Tulosteen luonti kera rivinvaihdon:
+puts "I'm printing!"
+#=> I'm printing!
+#=> nil
+
+# ...ja ilman rivinvaihtoa:
+print "I'm printing!"
+#=> I'm printing! => nil
+
+# Muuttujien määrittely:
+x = 25 #=> 25
+x #=> 25
+
+# Arvon asettaminen palauttaa arvon itsensä, joten usean muuttujan arvon
+# yhtäaikainen määrittely käy vaivatta:
+x = y = 10 #=> 10
+x #=> 10
+y #=> 10
+
+# Muuttujien sanaerottimena käytetään alaviivaa:
+snake_case = true
+
+# Lisäksi Rubyssa suositaan ytimekkäitä nimiä:
+path_to_project_root = '/good/name/'
+path = '/bad/name/'
+
+# Symbolit
+
+# Symbolit ovat muuttumattomia, uudelleenkäytettäviä vakioita.
+# Niitä käytetään merkkijonojen sijaan, kun tarkoitus on viitata arvoon,
+# jolla on tietty, pysyvä merkitys:
+
+:pending.class #=> Symbol
+
+status = :pending
+
+status == :pending #=> true
+
+status == 'pending' #=> false
+
+status == :approved #=> false
+
+# Taulukot
+
+# Tässä taulukko:
+array = [1, 2, 3, 4, 5] #=> [1, 2, 3, 4, 5]
+
+# Taulukko saa koostua erityyppisistä arvoista:
+[1, 'hello', false] #=> [1, "hello", false]
+
+# Taulukon alkioihin voi viitata järjestysnumerolla nollasta alkaen:
+array[0] #=> 1
+array.first #=> 1
+array[12] #=> nil
+
+# Kuten laskutoimituksissa nähty syntaksisokeri on myös taulukon alkioiden haku
+# pohjimmiltaan vain taulukko-olioon kuuluvan "[]"-metodin kutsu:
+array.[] 0 #=> 1
+array.[] 12 #=> nil
+
+# Haku käy myös lopustapäin:
+array[-1] #=> 5
+array.last #=> 5
+
+# Alitaulukon haku käy indeksiparilla...
+array[2, 3] #=> [3, 4, 5]
+
+# ...tai määrittelemällä väli:
+array[1..3] #=> [2, 3, 4]
+
+# Taulukon voi kääntää:
+a=[1,2,3]
+a.reverse! #=> [3,2,1]
+
+# Ja sitä voi jatkaa näin...
+array << 6 #=> [1, 2, 3, 4, 5, 6]
+
+# ...tai näin:
+array.push(6) #=> [1, 2, 3, 4, 5, 6]
+
+# Alkion olemassaolon tarkistus:
+array.include?(1) #=> true
+
+# Hashit eli assosiaatiotaulut ovat Rubyn tärkein avain-/arvoparirakenne.
+# Hash luodaan aaltosulkeilla:
+hash = { 'color' => 'green', 'number' => 5 }
+
+hash.keys #=> ['color', 'number']
+
+# Hash toimii erityisen nopeasti, kun haetaan arvoa avaimen perusteella:
+hash['color'] #=> 'green'
+hash['number'] #=> 5
+
+# Jos hashistä ei löyty avainta vastaavaa arvoa, palautetaan nil-arvo:
+hash['nothing here'] #=> nil
+
+# Symbolihashin määrittelylle on oma syntaksinsa (alkaen Rubyn versiosta 1.9):
+new_hash = { defcon: 3, action: true }
+new_hash.keys #=> [:defcon, :action]
+
+# Hashin avaimen ja arvon olemassaolon tarkistus:
+new_hash.key?(:defcon) #=> true
+new_hash.value?(3) #=> true
+
+# Vinkki! Sekä taulukot että hashit sisältävät Enumerable-moduulin,
+# johon kuuluu useita hyödyllisiä iterointimetodeja kuten .each, .map,
+# .reduce ja .count
+
+# Rakenteita
+
+if true
+  'if statement'
+elsif false
+  'else if, optional'
+else
+  'else, also optional'
+end
+
+for counter in 1..5
+  puts "iteration #{counter}"
+end
+#=> iteration 1
+#=> iteration 2
+#=> iteration 3
+#=> iteration 4
+#=> iteration 5
+
+# HUOMAA, että for-rakennetta kannattaa välttää, sillä Rubyssa suosittu
+# each-metodi ajaa saman asian idiomaattisemmin. Each-metodi ottaa ainoana
+# argumenttinaan lohkon. Lohkot toimivat pitkälti samoin kuin muiden kielten
+# anonyymit funktiot, lambdat tai sulkeumat.
+
+# Lukuvälit vastaavat each-metodiin, jolloin sille annettu lohko ajetaan
+# kerran jokaiselle välin kokonaisluvulle.
+# Lukuvälin each-rakenne lohkoineen näyttää tältä:
+
+(1..5).each do |counter|
+  puts "iteration #{counter}"
+end
+#=> iteration 1
+#=> iteration 2
+#=> iteration 3
+#=> iteration 4
+#=> iteration 5
+
+# Lohkoa ympäröivät do/end-avainsanat voi korvata myös aaltosulkeilla:
+(1..5).each { |counter| puts "iteration #{counter}" }
+
+# Lukuvälien lisäksi myös tietorakenteita voidaan iteroida each-metodilla:
+array.each do |element|
+  puts "#{element} is part of the array"
+end
+hash.each do |key, value|
+  puts "#{key} is #{value}"
+end
+
+# Taulukoita voi iteroida metodilla each_with_index, jolloin lohko saa
+# argumenteikseen sekä alkion että indeksin:
+array.each_with_index do |element, index|
+  puts "#{element} is number #{index} in the array"
+end
+
+counter = 1
+while counter <= 5 do
+  puts "iteration #{counter}"
+  counter += 1
+end
+#=> iteration 1
+#=> iteration 2
+#=> iteration 3
+#=> iteration 4
+#=> iteration 5
+
+# Each-metodin lisäksi Rubyssa on useita muita iterointimetodeja kuten
+# "map" ja "reduce". Näistä "map" kutsuttuna taulukolla ottaa argumentikseen
+# lohkon, suorittaa sen kerran jokaiselle rakenteen jäsenelle, ja lopuksi
+# palauttaa uuden taulukon, jonka jäsenet ovat lohkon suorituksen tuloksia.
+
+array = [1, 2, 3, 4, 5]
+doubled = array.map do |element|
+  element * 2
+end
+puts doubled
+#=> [2,4,6,8,10]
+puts array
+#=> [1,2,3,4,5]
+
+# Case-rakenne siirtää ohjelman kulun yhdelle monista määritellyistä poluista:
+
+grade = 'B'
+
+case grade
+when 'A'
+  puts 'Way to go kiddo'
+when 'B'
+  puts 'Better luck next time'
+when 'C'
+  puts 'You can do better'
+when 'D'
+  puts 'Scraping through'
+when 'F'
+  puts 'You failed!'
+else
+  puts 'Alternative grading system, eh?'
+end
+#=> "Better luck next time"
+
+# Case-rakenteessa voidaan hyödyntää lukuvälejä:
+grade = 82
+case grade
+when 90..100
+  puts 'Hooray!'
+when 80...90
+  puts 'OK job'
+else
+  puts 'You failed!'
+end
+#=> "OK job"
+
+# Virheidenkäsittely:
+begin
+  # Seuraava koodinpätkä aiheuttaa NoMemoryError-poikkeuksen
+  raise NoMemoryError, 'You ran out of memory.'
+rescue NoMemoryError => exception_variable
+  puts 'NoMemoryError was raised', exception_variable
+rescue RuntimeError => other_exception_variable
+  puts 'RuntimeError was raised now'
+else
+  puts 'This runs if no exceptions were thrown at all'
+ensure
+  puts 'This code always runs no matter what'
+end
+
+# Ylimmän näkyvyysalueen metodi näyttää itsenäiseltä funktiolta:
+def double(x)
+  x * 2
+end
+
+# Funktiot (ja lohkot) palauttavat implisiittisesti
+# viimeiseksi ajamansa lausekkeen arvon:
+double(2) #=> 4
+
+# Metodikutsun argumentteja ympäröivät kaarisulkeet voi jättää pois,
+# kunhan koodi ei muutu monitulkintaiseksi:
+
+double 3 #=> 6
+
+double double 3 #=> 12
+
+def sum(x, y)
+  x + y
+end
+
+# Argumentit erotetaan pilkuilla:
+
+sum 3, 4 #=> 7
+
+sum sum(3, 4), 5 #=> 12
+
+# Kaikilla metodeilla on implisiittinen lohkoparametri,
+# joka voidaan suorittaa yield-avainsanalla:
+
+def surround
+  puts '{'
+  yield
+  puts '}'
+end
+
+surround { puts 'hello world' }
+
+# {
+# hello world
+# }
+
+# Metodille annetun lohkon voi nimetä parametrilistassa &-merkin avulla,
+# minkä jälkeen se suoritetaan call-metodilla:
+def guests(&block)
+  block.call 'some_argument'
+end
+
+# Metodille voi antaa vaihtelevan määrän muuttujia. Ne siirretään taulukkoon,
+# jolle annetaan parametrilistassa nimi \*-merkin avulla
+def guests(*array)
+  array.each { |guest| puts guest }
+end
+
+# Luokan määritys aloitetaan class-avainsanalla:
+
+class Human
+
+  # Tässä luokkamuuttuja, joka on yhteinen kaikille luokan olioille:
+  @@species = 'H. sapiens'
+
+  # Alustusmetodin määrittely:
+  def initialize(name, age = 0)
+	# name-oliomuuttujan arvon asetus metodille annetun name-muuttujan mukaan:
+    @name = name
+
+	# Jos tätä metodia kutsuessa jätetään toinen argumentti (age) antamatta,
+	# saa se parametriluettelossa määritetyn arvon 0:
+    @age = age
+  end
+
+  # Tyypillinen oliomuuttujan arvon asettava metodi:
+  def name=(name)
+    @name = name
+  end
+
+  # Tyypillinen oliomuuttujan arvon palauttava metodi:
+  def name
+    @name
+  end
+
+  # Edelliset kaksi metodia voi ilmaista idiomaattisemmin myös näin:
+  attr_accessor :name
+
+  # Lisäksi arvon palauttavan ja asettavan metodin voi määritellä erikseen:
+  attr_reader :name
+  attr_writer :name
+
+  # Luokkametodeissa käytetään avainsanaa self erotuksena oliometodeista.
+  # Luokkametodia voi kutsua vain luokalla itsellään, ei olioilla:
+  def self.say(msg)
+    puts msg
+  end
+
+  def species
+    @@species
+  end
+end
+
+# Olion luonti:
+
+jim = Human.new('Jim Halpert')
+
+dwight = Human.new('Dwight K. Schrute')
+
+# Olion metodien kutsuja:
+jim.species #=> "H. sapiens"
+jim.name #=> "Jim Halpert"
+jim.name = "Jim Halpert II" #=> "Jim Halpert II"
+jim.name #=> "Jim Halpert II"
+dwight.species #=> "H. sapiens"
+dwight.name #=> "Dwight K. Schrute"
+
+# Luokkametodin kutsu:
+Human.say('Hi') #=> "Hi"
+
+# Muuttujan näkyvyysalueen voi määritellä etuliitteellä.
+
+# $-alkuiset muuttujat ovat globaaleja:
+$var = "I'm a global var"
+defined? $var #=> "global-variable"
+
+# @-alkuiset muuttujat kuuluvat oliolle,
+# jonka näkyvyysalueella määrittely tehdään:
+@var = "I'm an instance var"
+defined? @var #=> "instance-variable"
+
+# @@-alkuiset muuttujat kuuluvat vastaavasti näkyvyysalueensa luokalle:
+@@var = "I'm a class var"
+defined? @@var #=> "class variable"
+
+# Isolla alkukirjaimella nimetyt muuttujat ovatkin vakioita:
+Var = "I'm a constant"
+defined? Var #=> "constant"
+
+# Kuten odottaa saattaa, myös luokat itsessään ovat olioita.
+# Siksi niille voi määritellä muuttujia, jotka ovat yhteisiä kaikille
+# luokan ilmentymille ja perillisille.
+
+# Tavallisen luokan määrittely:
+
+class Human
+  @@foo = 0
+
+  def self.foo
+    @@foo
+  end
+
+  def self.foo=(value)
+    @@foo = value
+  end
+end
+
+# Perillisluokan määrittely:
+
+class Worker < Human
+end
+
+Human.foo # 0
+Worker.foo # 0
+
+Human.foo = 2 # 2
+Worker.foo # 2
+
+# Oliomuuttuja on kuitenkin olion oma eikä periydy:
+
+class Human
+  @bar = 0
+
+  def self.bar
+    @bar
+  end
+
+  def self.bar=(value)
+    @bar = value
+  end
+end
+
+class Doctor < Human
+end
+
+Human.bar # 0
+Doctor.bar # nil
+
+module ModuleExample
+  def foo
+    'foo'
+  end
+end
+
+# Moduulien lisääminen luokkaan "include"-avainsanalla siirtää moduulin metodit
+# luokan ilmentymille, kun taas "extend" avainsana siirtää metodit
+# luokalle itselleen:
+
+class Person
+  include ModuleExample
+end
+
+class Book
+  extend ModuleExample
+end
+
+Person.foo     # => NoMethodError: undefined method `foo' for Person:Class
+Person.new.foo # => 'foo'
+Book.foo       # => 'foo'
+Book.new.foo   # => NoMethodError: undefined method `foo'
+
+# Callback-tyyppiset metodit suoritetaan moduulia sisällyttäessä:
+
+module ConcernExample
+  def self.included(base)
+    base.extend(ClassMethods)
+    base.send(:include, InstanceMethods)
+  end
+
+  module ClassMethods
+    def bar
+      'bar'
+    end
+  end
+
+  module InstanceMethods
+    def qux
+      'qux'
+    end
+  end
+end
+
+class Something
+  include ConcernExample
+end
+
+Something.bar     # => 'bar'
+Something.qux     # => NoMethodError: undefined method `qux'
+Something.new.bar # => NoMethodError: undefined method `bar'
+Something.new.qux # => 'qux'
+```
+
+## Lisämateriaalia englanniksi
+
+- [Learn Ruby by Example with Challenges](http://www.learneroo.com/modules/61/nodes/338) - Selaimessa tehtäviä harjoituksia tämän dokumentin hengessä
+- [An Interactive Tutorial for Ruby](https://rubymonk.com/)
+- [Official Documentation](http://www.ruby-doc.org/core-2.1.1/) - Virallinen dokumentaatio
+- [Ruby from other languages](https://www.ruby-lang.org/en/documentation/ruby-from-other-languages/)
+- [Programming Ruby](http://www.amazon.com/Programming-Ruby-1-9-2-0-Programmers/dp/1937785491/) - Vanhempi, mutta [ilmainen painos](http://ruby-doc.com/docs/ProgrammingRuby/) on luettavissa netissä
+- [Ruby Style Guide](https://github.com/bbatsov/ruby-style-guide) - Yhteisön luoma Ruby-tyyliopas
+- [Try Ruby](http://tryruby.org) - Rubyn perusteet interaktiivisesti