diff options
Diffstat (limited to 'fi-fi')
| -rw-r--r-- | fi-fi/ruby-fi.html.markdown | 608 |
1 files changed, 608 insertions, 0 deletions
diff --git a/fi-fi/ruby-fi.html.markdown b/fi-fi/ruby-fi.html.markdown new file mode 100644 index 00000000..52c60182 --- /dev/null +++ b/fi-fi/ruby-fi.html.markdown @@ -0,0 +1,608 @@ +--- +language: ruby +filename: learnruby-fi.rb +contributors: + - ["David Underwood", "http://theflyingdeveloper.com"] + - ["Joel Walden", "http://joelwalden.net"] + - ["Luke Holder", "http://twitter.com/lukeholder"] + - ["Tristan Hume", "http://thume.ca/"] + - ["Nick LaMuro", "https://github.com/NickLaMuro"] + - ["Marcos Brizeno", "http://www.about.me/marcosbrizeno"] + - ["Ariel Krakowski", "http://www.learneroo.com"] + - ["Dzianis Dashkevich", "https://github.com/dskecse"] + - ["Levi Bostian", "https://github.com/levibostian"] + - ["Rahil Momin", "https://github.com/iamrahil"] + - ["Gabriel Halley", "https://github.com/ghalley"] + - ["Persa Zula", "http://persazula.com"] + - ["Jake Faris", "https://github.com/farisj"] +translators: + - ["Oliver Vartiainen", "https://github.com/firoxer"] +lang: fi-fi +--- + +```ruby +# Tässä yhden rivin kommentti + +=begin +Tässä usean rivin kommentti +Näitä ei kylläkään käytetä +Joten käytetään vastedes vain yksirivisiä +=end + +# Tärkeintä on muistaa, että Rubyssa kaikki pohjautuu olioihin. + +# Luvutkin ovat olioita: + +3.class #=> Fixnum + +3.to_s #=> "3" + +# Peruslaskutoimituksia: +1 + 1 #=> 2 +8 - 1 #=> 7 +10 * 2 #=> 20 +35 / 5 #=> 7 +2**5 #=> 32 +5 % 3 #=> 2 + +# Bittioperaatioita: +3 & 5 #=> 1 +3 | 5 #=> 7 +3 ^ 5 #=> 6 + +# Laskutoimitukset ovat vain syntaksisokeria lukuolion laskumetodin kutsulle: +1.+(3) #=> 4 +10.* 5 #=> 50 + +# Erityisarvotkin ovat olioita: + +nil # vastaa joidenkin kielten "null"-arvoa +true # tosi +false # epätosi + +nil.class #=> NilClass +true.class #=> TrueClass +false.class #=> FalseClass + +# Samanvertaisuuden testaus: +1 == 1 #=> true +2 == 1 #=> false + +# ...ja sama eriarvoisuudelle: +1 != 1 #=> false +2 != 1 #=> true + +# "nil" ja "false" ovat ainoat epätodet arvot; kaikki muu ymmärretään todeksi: +!nil #=> true +!false #=> true +!0 #=> false + +# Lisää vertailuoperaatioita: +1 < 10 #=> true +1 > 10 #=> false +2 <= 2 #=> true +2 >= 2 #=> true + +# Kahdensuuntainen vertailuoperaattori: +1 <=> 10 #=> -1 +10 <=> 1 #=> 1 +1 <=> 1 #=> 0 + +# Logiikkaoperaattorit: +true && false #=> false +true || false #=> true +!true #=> false + +# Merkkipohjaisten logiikkaoperaattorien vaihtoehtona on sanalliset muodot, +# joilla on hyvin matala presedenssi. Niillä voi muokata ohjelman kulkua +# esimerkiksi väitelausekkeita ketjuttaen. + +# Metodia `do_something_else` kutsutaan vain, jos `do_something` onnistuu: +do_something() and do_something_else() +# Metodia `log_error` kutsutaan vain, jos `do_something` epäonnistuu: +do_something() or log_error() + +# Merkkijonot ovat olioita: + +'Tässä on merkkijono'.class #=> String +"Rajaavat lainausmerkit voivat olla yksin- tai kaksinkertaisia".class #=> String + +täyte = 'sisällyttää muita merkkijonoja' +"Kaksinkertaisilla lainausmerkeillä voi #{täyte}" +#=> "Kaksinkertaisilla lainausmerkeillä voi sisällyttää muita merkkijonoja" + +# Yksinkertaisia lainausmerkkejä kannattaa silti suosia, sillä kaksinkertaiset +# merkit saattavat aiheuttaa turhia kielensisäisiä tarkistuksia. + +# Merkkijonoja voi yhdistellä toisiinsa: +'hello ' + 'world' #=> "hello world" + +# ...mutta luvut vaativat ensin tyyppimuunnoksen: +'hello ' + 3 #=> TypeError: can't convert Fixnum into String +'hello ' + 3.to_s #=> "hello 3" + +# Merkkijonoja voi soveltaa laskutoimituksiin... odotettavin seurauksin: +'hello ' * 3 #=> "hello hello hello " + +# Merkkijonoa voi jatkaa toisella: +'hello' << ' world' #=> "hello world" + +# Tulosteen luonti kera rivinvaihdon: +puts "I'm printing!" +#=> I'm printing! +#=> nil + +# ...ja ilman rivinvaihtoa: +print "I'm printing!" +#=> I'm printing! => nil + +# Muuttujien määrittely: +x = 25 #=> 25 +x #=> 25 + +# Arvon asettaminen palauttaa arvon itsensä, joten usean muuttujan arvon +# yhtäaikainen määrittely käy vaivatta: +x = y = 10 #=> 10 +x #=> 10 +y #=> 10 + +# Muuttujien sanaerottimena käytetään alaviivaa: +snake_case = true + +# Lisäksi Rubyssa suositaan ytimekkäitä nimiä: +path_to_project_root = '/good/name/' +path = '/bad/name/' + +# Symbolit + +# Symbolit ovat muuttumattomia, uudelleenkäytettäviä vakioita. +# Niitä käytetään merkkijonojen sijaan, kun tarkoitus on viitata arvoon, +# jolla on tietty, pysyvä merkitys: + +:pending.class #=> Symbol + +status = :pending + +status == :pending #=> true + +status == 'pending' #=> false + +status == :approved #=> false + +# Taulukot + +# Tässä taulukko: +array = [1, 2, 3, 4, 5] #=> [1, 2, 3, 4, 5] + +# Taulukko saa koostua erityyppisistä arvoista: +[1, 'hello', false] #=> [1, "hello", false] + +# Taulukon alkioihin voi viitata järjestysnumerolla nollasta alkaen: +array[0] #=> 1 +array.first #=> 1 +array[12] #=> nil + +# Kuten laskutoimituksissa nähty syntaksisokeri on myös taulukon alkioiden haku +# pohjimmiltaan vain taulukko-olioon kuuluvan "[]"-metodin kutsu: +array.[] 0 #=> 1 +array.[] 12 #=> nil + +# Haku käy myös lopustapäin: +array[-1] #=> 5 +array.last #=> 5 + +# Alitaulukon haku käy indeksiparilla... +array[2, 3] #=> [3, 4, 5] + +# ...tai määrittelemällä väli: +array[1..3] #=> [2, 3, 4] + +# Taulukon voi kääntää: +a=[1,2,3] +a.reverse! #=> [3,2,1] + +# Ja sitä voi jatkaa näin... +array << 6 #=> [1, 2, 3, 4, 5, 6] + +# ...tai näin: +array.push(6) #=> [1, 2, 3, 4, 5, 6] + +# Alkion olemassaolon tarkistus: +array.include?(1) #=> true + +# Hashit eli assosiaatiotaulut ovat Rubyn tärkein avain-/arvoparirakenne. +# Hash luodaan aaltosulkeilla: +hash = { 'color' => 'green', 'number' => 5 } + +hash.keys #=> ['color', 'number'] + +# Hash toimii erityisen nopeasti, kun haetaan arvoa avaimen perusteella: +hash['color'] #=> 'green' +hash['number'] #=> 5 + +# Jos hashistä ei löyty avainta vastaavaa arvoa, palautetaan nil-arvo: +hash['nothing here'] #=> nil + +# Symbolihashin määrittelylle on oma syntaksinsa (alkaen Rubyn versiosta 1.9): +new_hash = { defcon: 3, action: true } +new_hash.keys #=> [:defcon, :action] + +# Hashin avaimen ja arvon olemassaolon tarkistus: +new_hash.key?(:defcon) #=> true +new_hash.value?(3) #=> true + +# Vinkki! Sekä taulukot että hashit sisältävät Enumerable-moduulin, +# johon kuuluu useita hyödyllisiä iterointimetodeja kuten .each, .map, +# .reduce ja .count + +# Rakenteita + +if true + 'if statement' +elsif false + 'else if, optional' +else + 'else, also optional' +end + +for counter in 1..5 + puts "iteration #{counter}" +end +#=> iteration 1 +#=> iteration 2 +#=> iteration 3 +#=> iteration 4 +#=> iteration 5 + +# HUOMAA, että for-rakennetta kannattaa välttää, sillä Rubyssa suosittu +# each-metodi ajaa saman asian idiomaattisemmin. Each-metodi ottaa ainoana +# argumenttinaan lohkon. Lohkot toimivat pitkälti samoin kuin muiden kielten +# anonyymit funktiot, lambdat tai sulkeumat. + +# Lukuvälit vastaavat each-metodiin, jolloin sille annettu lohko ajetaan +# kerran jokaiselle välin kokonaisluvulle. +# Lukuvälin each-rakenne lohkoineen näyttää tältä: + +(1..5).each do |counter| + puts "iteration #{counter}" +end +#=> iteration 1 +#=> iteration 2 +#=> iteration 3 +#=> iteration 4 +#=> iteration 5 + +# Lohkoa ympäröivät do/end-avainsanat voi korvata myös aaltosulkeilla: +(1..5).each { |counter| puts "iteration #{counter}" } + +# Lukuvälien lisäksi myös tietorakenteita voidaan iteroida each-metodilla: +array.each do |element| + puts "#{element} is part of the array" +end +hash.each do |key, value| + puts "#{key} is #{value}" +end + +# Taulukoita voi iteroida metodilla each_with_index, jolloin lohko saa +# argumenteikseen sekä alkion että indeksin: +array.each_with_index do |element, index| + puts "#{element} is number #{index} in the array" +end + +counter = 1 +while counter <= 5 do + puts "iteration #{counter}" + counter += 1 +end +#=> iteration 1 +#=> iteration 2 +#=> iteration 3 +#=> iteration 4 +#=> iteration 5 + +# Each-metodin lisäksi Rubyssa on useita muita iterointimetodeja kuten +# "map" ja "reduce". Näistä "map" kutsuttuna taulukolla ottaa argumentikseen +# lohkon, suorittaa sen kerran jokaiselle rakenteen jäsenelle, ja lopuksi +# palauttaa uuden taulukon, jonka jäsenet ovat lohkon suorituksen tuloksia. + +array = [1, 2, 3, 4, 5] +doubled = array.map do |element| + element * 2 +end +puts doubled +#=> [2,4,6,8,10] +puts array +#=> [1,2,3,4,5] + +# Case-rakenne siirtää ohjelman kulun yhdelle monista määritellyistä poluista: + +grade = 'B' + +case grade +when 'A' + puts 'Way to go kiddo' +when 'B' + puts 'Better luck next time' +when 'C' + puts 'You can do better' +when 'D' + puts 'Scraping through' +when 'F' + puts 'You failed!' +else + puts 'Alternative grading system, eh?' +end +#=> "Better luck next time" + +# Case-rakenteessa voidaan hyödyntää lukuvälejä: +grade = 82 +case grade +when 90..100 + puts 'Hooray!' +when 80...90 + puts 'OK job' +else + puts 'You failed!' +end +#=> "OK job" + +# Virheidenkäsittely: +begin + # Seuraava koodinpätkä aiheuttaa NoMemoryError-poikkeuksen + raise NoMemoryError, 'You ran out of memory.' +rescue NoMemoryError => exception_variable + puts 'NoMemoryError was raised', exception_variable +rescue RuntimeError => other_exception_variable + puts 'RuntimeError was raised now' +else + puts 'This runs if no exceptions were thrown at all' +ensure + puts 'This code always runs no matter what' +end + +# Ylimmän näkyvyysalueen metodi näyttää itsenäiseltä funktiolta: +def double(x) + x * 2 +end + +# Funktiot (ja lohkot) palauttavat implisiittisesti +# viimeiseksi ajamansa lausekkeen arvon: +double(2) #=> 4 + +# Metodikutsun argumentteja ympäröivät kaarisulkeet voi jättää pois, +# kunhan koodi ei muutu monitulkintaiseksi: + +double 3 #=> 6 + +double double 3 #=> 12 + +def sum(x, y) + x + y +end + +# Argumentit erotetaan pilkuilla: + +sum 3, 4 #=> 7 + +sum sum(3, 4), 5 #=> 12 + +# Kaikilla metodeilla on implisiittinen lohkoparametri, +# joka voidaan suorittaa yield-avainsanalla: + +def surround + puts '{' + yield + puts '}' +end + +surround { puts 'hello world' } + +# { +# hello world +# } + +# Metodille annetun lohkon voi nimetä parametrilistassa &-merkin avulla, +# minkä jälkeen se suoritetaan call-metodilla: +def guests(&block) + block.call 'some_argument' +end + +# Metodille voi antaa vaihtelevan määrän muuttujia. Ne siirretään taulukkoon, +# jolle annetaan parametrilistassa nimi \*-merkin avulla +def guests(*array) + array.each { |guest| puts guest } +end + +# Luokan määritys aloitetaan class-avainsanalla: + +class Human + + # Tässä luokkamuuttuja, joka on yhteinen kaikille luokan olioille: + @@species = 'H. sapiens' + + # Alustusmetodin määrittely: + def initialize(name, age = 0) + # name-oliomuuttujan arvon asetus metodille annetun name-muuttujan mukaan: + @name = name + + # Jos tätä metodia kutsuessa jätetään toinen argumentti (age) antamatta, + # saa se parametriluettelossa määritetyn arvon 0: + @age = age + end + + # Tyypillinen oliomuuttujan arvon asettava metodi: + def name=(name) + @name = name + end + + # Tyypillinen oliomuuttujan arvon palauttava metodi: + def name + @name + end + + # Edelliset kaksi metodia voi ilmaista idiomaattisemmin myös näin: + attr_accessor :name + + # Lisäksi arvon palauttavan ja asettavan metodin voi määritellä erikseen: + attr_reader :name + attr_writer :name + + # Luokkametodeissa käytetään avainsanaa self erotuksena oliometodeista. + # Luokkametodia voi kutsua vain luokalla itsellään, ei olioilla: + def self.say(msg) + puts msg + end + + def species + @@species + end +end + +# Olion luonti: + +jim = Human.new('Jim Halpert') + +dwight = Human.new('Dwight K. Schrute') + +# Olion metodien kutsuja: +jim.species #=> "H. sapiens" +jim.name #=> "Jim Halpert" +jim.name = "Jim Halpert II" #=> "Jim Halpert II" +jim.name #=> "Jim Halpert II" +dwight.species #=> "H. sapiens" +dwight.name #=> "Dwight K. Schrute" + +# Luokkametodin kutsu: +Human.say('Hi') #=> "Hi" + +# Muuttujan näkyvyysalueen voi määritellä etuliitteellä. + +# $-alkuiset muuttujat ovat globaaleja: +$var = "I'm a global var" +defined? $var #=> "global-variable" + +# @-alkuiset muuttujat kuuluvat oliolle, +# jonka näkyvyysalueella määrittely tehdään: +@var = "I'm an instance var" +defined? @var #=> "instance-variable" + +# @@-alkuiset muuttujat kuuluvat vastaavasti näkyvyysalueensa luokalle: +@@var = "I'm a class var" +defined? @@var #=> "class variable" + +# Isolla alkukirjaimella nimetyt muuttujat ovatkin vakioita: +Var = "I'm a constant" +defined? Var #=> "constant" + +# Kuten odottaa saattaa, myös luokat itsessään ovat olioita. +# Siksi niille voi määritellä muuttujia, jotka ovat yhteisiä kaikille +# luokan ilmentymille ja perillisille. + +# Tavallisen luokan määrittely: + +class Human + @@foo = 0 + + def self.foo + @@foo + end + + def self.foo=(value) + @@foo = value + end +end + +# Perillisluokan määrittely: + +class Worker < Human +end + +Human.foo # 0 +Worker.foo # 0 + +Human.foo = 2 # 2 +Worker.foo # 2 + +# Oliomuuttuja on kuitenkin olion oma eikä periydy: + +class Human + @bar = 0 + + def self.bar + @bar + end + + def self.bar=(value) + @bar = value + end +end + +class Doctor < Human +end + +Human.bar # 0 +Doctor.bar # nil + +module ModuleExample + def foo + 'foo' + end +end + +# Moduulien lisääminen luokkaan "include"-avainsanalla siirtää moduulin metodit +# luokan ilmentymille, kun taas "extend" avainsana siirtää metodit +# luokalle itselleen: + +class Person + include ModuleExample +end + +class Book + extend ModuleExample +end + +Person.foo # => NoMethodError: undefined method `foo' for Person:Class +Person.new.foo # => 'foo' +Book.foo # => 'foo' +Book.new.foo # => NoMethodError: undefined method `foo' + +# Callback-tyyppiset metodit suoritetaan moduulia sisällyttäessä: + +module ConcernExample + def self.included(base) + base.extend(ClassMethods) + base.send(:include, InstanceMethods) + end + + module ClassMethods + def bar + 'bar' + end + end + + module InstanceMethods + def qux + 'qux' + end + end +end + +class Something + include ConcernExample +end + +Something.bar # => 'bar' +Something.qux # => NoMethodError: undefined method `qux' +Something.new.bar # => NoMethodError: undefined method `bar' +Something.new.qux # => 'qux' +``` + +## Lisämateriaalia englanniksi + +- [Learn Ruby by Example with Challenges](http://www.learneroo.com/modules/61/nodes/338) - Selaimessa tehtäviä harjoituksia tämän dokumentin hengessä +- [An Interactive Tutorial for Ruby](https://rubymonk.com/) +- [Official Documentation](http://www.ruby-doc.org/core-2.1.1/) - Virallinen dokumentaatio +- [Ruby from other languages](https://www.ruby-lang.org/en/documentation/ruby-from-other-languages/) +- [Programming Ruby](http://www.amazon.com/Programming-Ruby-1-9-2-0-Programmers/dp/1937785491/) - Vanhempi, mutta [ilmainen painos](http://ruby-doc.com/docs/ProgrammingRuby/) on luettavissa netissä +- [Ruby Style Guide](https://github.com/bbatsov/ruby-style-guide) - Yhteisön luoma Ruby-tyyliopas +- [Try Ruby](http://tryruby.org) - Rubyn perusteet interaktiivisesti |