diff options
Diffstat (limited to 'fi-fi')
| -rw-r--r-- | fi-fi/go-fi.html.markdown | 441 | ||||
| -rw-r--r-- | fi-fi/markdown-fi.html.markdown | 259 | 
2 files changed, 700 insertions, 0 deletions
| diff --git a/fi-fi/go-fi.html.markdown b/fi-fi/go-fi.html.markdown new file mode 100644 index 00000000..9ed4e0d2 --- /dev/null +++ b/fi-fi/go-fi.html.markdown @@ -0,0 +1,441 @@ +--- +name: Go +category: language +language: Go +filename: learngo-fi.go +contributors: +    - ["Sonia Keys", "https://github.com/soniakeys"] +    - ["Christopher Bess", "https://github.com/cbess"] +    - ["Jesse Johnson", "https://github.com/holocronweaver"] +    - ["Quint Guvernator", "https://github.com/qguv"] +    - ["Jose Donizetti", "https://github.com/josedonizetti"] +    - ["Alexej Friesen", "https://github.com/heyalexej"] +    - ["Clayton Walker", "https://github.com/cwalk"] +translators: +    - ["Timo Virkkunen", "https://github.com/ComSecNinja"] +lang: fi-fi +--- + +Go luotiin työn tekemistä varten. Se ei ole tietojenkäsittelyn uusin trendi, +mutta se on uusin nopein tapa ratkaista oikean maailman ongelmia. + +Sillä on staattisesti tyypitetyistä imperatiivisista kielistä tuttuja +konsepteja. Se kääntyy ja suorittuu nopeasti, lisää helposti käsitettävän +samanaikaisten komentojen suorittamisen nykyaikaisten moniytimisten +prosessoreiden hyödyntämiseksi ja antaa käyttäjälle ominaisuuksia suurten +projektien käsittelemiseksi. + +Go tuo mukanaan loistavan oletuskirjaston sekä innokkaan yhteisön.   + +```go +// Yhden rivin kommentti +/* Useamman + rivin kommentti */ + +// Package -lausekkeella aloitetaan jokainen lähdekooditiedosto. +// Main on erityinen nimi joka ilmoittaa +// suoritettavan tiedoston kirjaston sijasta. +package main + +// Import -lauseke ilmoittaa tässä tiedostossa käytetyt kirjastot. +import ( +	"fmt"       // Paketti Go:n oletuskirjastosta. +	"io/ioutil" // Implementoi hyödyllisiä I/O -funktioita. +	m "math"    // Matematiikkakirjasto jolla on paikallinen nimi m. +	"net/http"  // Kyllä, web-palvelin! +	"strconv"   // Kirjainjonojen muuntajia. +) + +// Funktion määrittelijä. Main on erityinen: se on ohjelman suorittamisen +// aloittamisen alkupiste. Rakasta tai vihaa sitä, Go käyttää aaltosulkeita. +func main() { +    // Println tulostaa rivin stdoutiin. +	// Se tulee paketin fmt mukana, joten paketin nimi on mainittava. +	fmt.Println("Hei maailma!") + +    // Kutsu toista funktiota tämän paketin sisällä. +	beyondHello() +} + +// Funktioilla voi olla parametrejä sulkeissa. +// Vaikkei parametrejä olisikaan, sulkeet ovat silti pakolliset. +func beyondHello() { +	var x int // Muuttujan ilmoittaminen: ne täytyy ilmoittaa ennen käyttöä. +	x = 3     // Arvon antaminen muuttujalle. +    // "Lyhyet" ilmoitukset käyttävät := joka päättelee tyypin, ilmoittaa +    // sekä antaa arvon muuttujalle. +	y := 4 +	sum, prod := learnMultiple(x, y)          // Funktio palauttaa kaksi arvoa. +	fmt.Println("summa:", sum, "tulo:", prod) // Yksinkertainen tuloste. +	learnTypes()                              // < y minuuttia, opi lisää! +} + +/* <- usean rivin kommentti +Funktioilla voi olla parametrejä ja (useita!) palautusarvoja. +Tässä `x`, `y` ovat argumenttejä ja `sum`, `prod` ovat ne, mitä palautetaan. +Huomaa että `x` ja `sum` saavat tyyin `int`. +*/ +func learnMultiple(x, y int) (sum, prod int) { +	return x + y, x * y // Palauta kaksi arvoa. +} + +// Sisäänrakennettuja tyyppejä ja todellisarvoja. +func learnTypes() { +    // Lyhyt ilmoitus antaa yleensä haluamasi. +	str := "Opi Go!" // merkkijonotyyppi. + +	s2 := `"raaka" todellisarvoinen merrkijono +voi sisältää rivinvaihtoja.` // Sama merkkijonotyyppi. + +    // Ei-ASCII todellisarvo. Go-lähdekoodi on UTF-8. +	g := 'Σ' // riimutyyppi, lempinimi int32:lle, sisältää unicode-koodipisteen. + +	f := 3.14195 //float64, IEEE-754 64-bittinen liukuluku. +	c := 3 + 4i  // complex128, sisäisesti ilmaistu kahdella float64:lla. + +	// var -syntaksi alkuarvoilla. +	var u uint = 7 // Etumerkitön, toteutus riippuvainen koosta kuten int. +	var pi float32 = 22. / 7 + +    // Muuntosyntaksi lyhyellä ilmoituksella. +	n := byte('\n') // byte on leminimi uint8:lle. + +    // Listoilla on kiinteä koko kääntöhetkellä. +	var a4 [4]int           // 4 int:in lista, alkiot ovat alustettu nolliksi. +	a3 := [...]int{3, 1, 5} // Listan alustaja jonka kiinteäksi kooksi tulee 3 +	// alkiota, jotka saavat arvot 3, 1, ja 5. + +    // Siivuilla on muuttuva koko. Sekä listoilla että siivuilla on puolensa, +    // mutta siivut ovat yleisempiä käyttötapojensa vuoksi. +	s3 := []int{4, 5, 9}    // Vertaa a3: ei sananheittoa (...). +	s4 := make([]int, 4)    // Varaa 4 int:n siivun, alkiot alustettu nolliksi. +	var d2 [][]float64      // Vain ilmoitus, muistia ei varata. +	bs := []byte("a slice") // Tyypinmuuntosyntaksi. + +    // Koska siivut ovat dynaamisia, niitä voidaan yhdistellä sellaisinaan. +    // Lisätäksesi alkioita siivuun, käytä sisäänrakennettua append()-funktiota. +	// Ensimmäinen argumentti on siivu, johon alkoita lisätään. +	s := []int{1, 2, 3}		// Tuloksena on kolmen alkion pituinen lista. +	s = append(s, 4, 5, 6)	// Lisätty kolme alkiota. Siivun pituudeksi tulee 6. +	fmt.Println(s) // Päivitetty siivu on nyt [1 2 3 4 5 6] + +    // Lisätäksesi siivun toiseen voit antaa append-funktiolle referenssin +    // siivuun tai todellisarvoiseen siivuun lisäämällä sanaheiton argumentin +    // perään. Tämä tapa purkaa siivun alkiot ja lisää ne siivuun s. +	s = append(s, []int{7, 8, 9}...) // 2. argumentti on todellisarvoinen siivu. +	fmt.Println(s)	// Päivitetty siivu on nyt [1 2 3 4 5 6 7 8 9] + +	p, q := learnMemory() // Ilmoittaa p ja q olevan tyyppiä osoittaja int:iin. +	fmt.Println(*p, *q)   // * seuraa osoittajaa. Tämä tulostaa kaksi int:ä. + +    // Kartat ovat dynaamisesti kasvavia assosiatiivisia listoja, kuten hash tai +    // dictionary toisissa kielissä. +	m := map[string]int{"three": 3, "four": 4} +	m["one"] = 1 + +    // Käyttämättömät muuttujat ovat virheitä Go:ssa. +    // Alaviiva antaa sinun "käyttää" muuttujan mutta hylätä sen arvon. +	_, _, _, _, _, _, _, _, _, _ = str, s2, g, f, u, pi, n, a3, s4, bs +	// Tulostaminen tietysti lasketaan muuttujan käyttämiseksi. +	fmt.Println(s, c, a4, s3, d2, m) + +	learnFlowControl() // Takaisin flowiin. +} + +// Go:ssa on useista muista kielistä poiketen mahdollista käyttää nimettyjä +// palautusarvoja. +// Nimen antaminen palautettavan arvon tyypille funktion ilmoitusrivillä +// mahdollistaa helpon palaamisen useasta eri funktion suorituskohdasta sekä +// pelkän return-lausekkeen käytön ilman muita mainintoja. +func learnNamedReturns(x, y int) (z int) { +	z = x * y +	return // z on epäsuorasti tässä, koska nimesimme sen aiemmin. +} + +// Go kerää kaikki roskansa. Siinä on osoittajia mutta ei niiden laskentoa. +// Voit tehdä virheen mitättömällä osoittajalla, mutta et +// kasvattamalla osoittajaa. +func learnMemory() (p, q *int) { +    // Nimetyillä palautusarvoilla p ja q on tyyppi osoittaja int:iin. +	p = new(int) // Sisäänrakennettu funktio new varaa muistia. +    // Varattu int on alustettu nollaksi, p ei ole enää mitätön. +	s := make([]int, 20) // Varaa 20 int:ä yhteen kohtaan muistissa. +	s[3] = 7             // Anna yhdelle niistä arvo. +	r := -2              // Ilmoita toinen paikallinen muuttuja. +	return &s[3], &r     // & ottaa asian osoitteen muistissa. +} + +func expensiveComputation() float64 { +	return m.Exp(10) +} + +func learnFlowControl() { +    // If -lausekkeet vaativat aaltosulkeet mutta ei tavallisia sulkeita. +	if true { +		fmt.Println("mitä mä sanoin") +	} +	// Muotoilu on standardoitu käyttämällä komentorivin komentoa "go fmt". +	if false { +		// Nyrpistys. +	} else { +		// Nautinto. +	} +	// Käytä switch -lauseketta ketjutettujen if -lausekkeiden sijasta. +	x := 42.0 +	switch x { +	case 0: +	case 1: +	case 42: +		// Tapaukset eivät "tipu läpi". +		/* +		Kuitenkin meillä on erikseen `fallthrough` -avainsana. Katso: +		  https://github.com/golang/go/wiki/Switch#fall-through +		*/ +	case 43: +		// Saavuttamaton. +	default: +		// Oletustapaus (default) on valinnainen. +	} +    // Kuten if, for -lauseke ei myöskään käytä tavallisia sulkeita. +	// for- ja if- lausekkeissa ilmoitetut muuttujat ovat paikallisia niiden +    // piireissä. +	for x := 0; x < 3; x++ { // ++ on lauseke. Sama kuin "x = x + 1". +		fmt.Println("iteraatio", x) +	} +	// x == 42 tässä. + +    // For on kielen ainoa silmukkalauseke mutta sillä on vaihtoehtosia muotoja. +	for { // Päättymätön silmukka. +		break    // Kunhan vitsailin. +		continue // Saavuttamaton. +	} + +    // Voit käyttää range -lauseketta iteroidaksesi listojen, siivujen, merkki- +    // jonojen, karttojen tai kanavien läpi. range palauttaa yhden (kanava) tai +    // kaksi arvoa (lista, siivu, merkkijono ja kartta). +	for key, value := range map[string]int{"yksi": 1, "kaksi": 2, "kolme": 3} { +        // jokaista kartan paria kohden, tulosta avain ja arvo +		fmt.Printf("avain=%s, arvo=%d\n", key, value) +	} + +    // Kuten for -lausekkeessa := if -lausekkeessa tarkoittaa ilmoittamista ja +    // arvon asettamista. +    // Aseta ensin y, sitten testaa onko y > x. +	if y := expensiveComputation(); y > x { +		x = y +	} +    // Todellisarvoiset funktiot ovat sulkeumia. +	xBig := func() bool { +		return x > 10000 // Viittaa ylempänä ilmoitettuun x:ään. +	} +	fmt.Println("xBig:", xBig()) // tosi (viimeisin arvo on e^10). +	x = 1.3e3                    // Tämä tekee x == 1300 +	fmt.Println("xBig:", xBig()) // epätosi nyt. + +    // Lisäksi todellisarvoiset funktiot voidaan samalla sekä ilmoittaa että +    // kutsua, jolloin niitä voidaan käyttää funtioiden argumentteina kunhan: +    // a) todellisarvoinen funktio kutsutaan välittömästi (), +    // b) palautettu tyyppi vastaa odotettua argumentin tyyppiä. +	fmt.Println("Lisää ja tuplaa kaksi numeroa: ", +		func(a, b int) int { +			return (a + b) * 2 +		}(10, 2)) // Kutsuttu argumenteilla 10 ja 2 +	// => Lisää ja tuplaa kaksi numeroa: 24 + +	// Kun tarvitset sitä, rakastat sitä. +	goto love +love: + +	learnFunctionFactory() // Funktioita palauttavat funktiot +	learnDefer()      // Nopea kiertoreitti tärkeään avainsanaan. +	learnInterfaces() // Hyvää kamaa tulossa! +} + +func learnFunctionFactory() { +    // Seuraavat kaksi ovat vastaavia, mutta toinen on käytännöllisempi +	fmt.Println(sentenceFactory("kesä")("Kaunis", "päivä!")) + +	d := sentenceFactory("kesä") +	fmt.Println(d("Kaunis", "päivä!")) +	fmt.Println(d("Laiska", "iltapäivä!")) +} + +// Somisteet ovat yleisiä toisissa kielissä. Sama saavutetaan Go:ssa käyttämällä +// todellisarvoisia funktioita jotka ottavat vastaan argumentteja. +func sentenceFactory(mystring string) func(before, after string) string { +	return func(before, after string) string { +		return fmt.Sprintf("%s %s %s", before, mystring, after) // uusi jono +	} +} + +func learnDefer() (ok bool) { +    // Lykätyt lausekkeet suoritetaan juuri ennen funktiosta palaamista. +	defer fmt.Println("lykätyt lausekkeet suorittuvat") +    defer fmt.Println("käänteisessä järjestyksessä (LIFO).") +	defer fmt.Println("\nTämä rivi tulostuu ensin, koska") +    // Defer -lauseketta käytetään yleisesti tiedoston sulkemiseksi, jotta +    // tiedoston sulkeva funktio pysyy lähellä sen avannutta funktiota. +	return true +} + +// Määrittele Stringer rajapintatyypiksi jolla on +// yksi jäsenfunktio eli metodi, String. +type Stringer interface { +	String() string +} + +// Määrittele pair rakenteeksi jossa on kaksi kenttää, x ja y tyyppiä int. +type pair struct { +	x, y int +} + +// Määrittele jäsenfunktio pair:lle. Pair tyydyttää nyt Stringer -rajapinnan. +func (p pair) String() string { // p:tä kutsutaan nimellä "receiver" +    // Sprintf on toinen julkinen funktio paketissa fmt. +	// Pistesyntaksilla viitataan P:n kenttiin. +	return fmt.Sprintf("(%d, %d)", p.x, p.y) +} + +func learnInterfaces() { +    // Aaltosuljesyntaksi on "todellisarvoinen rakenne". Se todentuu alustetuksi +    // rakenteeksi. := -syntaksi ilmoittaa ja alustaa p:n täksi rakenteeksi. +	p := pair{3, 4} +	fmt.Println(p.String()) // Kutsu p:n (tyyppiä pair) jäsenfunktiota String. +	var i Stringer          // Ilmoita i Stringer-rajapintatyypiksi. +	i = p                   // Pätevä koska pair tyydyttää rajapinnan Stringer. +    // Kutsu i:n (Stringer) jäsenfunktiota String. Tuloste on sama kuin yllä. +	fmt.Println(i.String()) + +    // Funktiot fmt-paketissa kutsuvat argumenttien String-jäsenfunktiota +    // selvittääkseen onko niistä saatavilla tulostettavaa vastinetta. +	fmt.Println(p) // Tuloste on sama kuin yllä. Println kutsuu String-metodia. +	fmt.Println(i) // Tuloste on sama kuin yllä. + +	learnVariadicParams("loistavaa", "oppimista", "täällä!") +} + +// Funktioilla voi olla muuttuva eli variteettinen +// määrä argumentteja eli parametrejä. +func learnVariadicParams(myStrings ...interface{}) { +    // Iteroi jokaisen argumentin läpi. +    // Tässä alaviivalla sivuutetaan argumenttilistan kunkin kohdan indeksi. +	for _, param := range myStrings { +		fmt.Println("param:", param) +	} + +    // Luovuta variteettinen arvo variteettisena parametrinä. +	fmt.Println("params:", fmt.Sprintln(myStrings...)) + +	learnErrorHandling() +} + +func learnErrorHandling() { +	// "; ok" -muotoa käytetään selvittääksemme toimiko jokin vai ei. +	m := map[int]string{3: "kolme", 4: "neljä"} +	if x, ok := m[1]; !ok { // ok on epätosi koska 1 ei ole kartassa. +		fmt.Println("ei ketään täällä") +	} else { +		fmt.Print(x) // x olisi arvo jos se olisi kartassa. +	} +    // Virhearvo voi kertoa muutakin ongelmasta. +	if _, err := strconv.Atoi("ei-luku"); err != nil { // _ sivuuttaa arvon +        // tulostaa strconv.ParseInt: parsing "ei-luku": invalid syntax +		fmt.Println(err) +	} +    // Palaamme rajapintoihin hieman myöhemmin. Sillä välin, +	learnConcurrency() +} + +// c on kanava, samanaikaisturvallinen viestintäolio. +func inc(i int, c chan int) { +	c <- i + 1 // <- on "lähetysoperaattori" kun kanava on siitä vasemmalla. +} + +// Käytämme inc -funktiota samanaikaiseen lukujen lisäämiseen. +func learnConcurrency() { +    // Sama make -funktio jota käytimme aikaisemmin siivun luomiseksi. Make +    // varaa muistin ja alustaa siivut, kartat ja kanavat. +	c := make(chan int) +    // Aloita kolme samanaikaista gorutiinia (goroutine). Luvut kasvavat +    // samanaikaisesti ja ehkäpä rinnakkain jos laite on kykenevä ja oikein +    // määritelty. Kaikki kolme lähettävät samalle kanavalle. +	go inc(0, c) // go -lauseke aloittaa uuden gorutiinin. +	go inc(10, c) +	go inc(-805, c) +    // Lue kolme palautusarvoa kanavalta ja tulosta ne. +    // Niiden saapumisjärjestystä ei voida taata! +    // <- on "vastaanotto-operaattori" jos kanava on oikealla +	fmt.Println(<-c, <-c, <-c) + +	cs := make(chan string)       // Toinen kanava joka käsittelee merkkijonoja. +	ccs := make(chan chan string) // Kanava joka käsittelee merkkijonokanavia. +	go func() { c <- 84 }()       // Aloita uusi gorutiini arvon lähettämiseksi. +	go func() { cs <- "sanaa" }() // Uudestaan, mutta cs -kanava tällä kertaa. +    // Select -lausekkeella on syntaksi kuten switch -lausekkeella mutta +    // jokainen tapaus sisältää kanavaoperaation. Se valitsee satunnaisen +    // tapauksen niistä kanavista, jotka ovat kommunikaatiovalmiita +	select { +	case i := <-c: // Vastaanotettu arvo voidaan antaa muuttujalle +		fmt.Printf("se on %T", i) +	case <-cs: // tai vastaanotettu arvo voidaan sivuuttaa. +		fmt.Println("se on merkkijono") +	case <-ccs: // Tyhjä kanava; ei valmis kommunikaatioon. +		fmt.Println("ei tapahtunut.") +	} +    // Tässä vaiheessa arvo oli otettu joko c:ltä tai cs:ltä. Yksi kahdesta +    // ylempänä aloitetusta gorutiinista on valmistunut, toinen pysyy tukossa. + +	learnWebProgramming() // Go tekee sitä. Sinäkin haluat tehdä sitä. +} + +// Yksittäinen funktio http -paketista aloittaa web-palvelimen. +func learnWebProgramming() { + +    // ListenAndServe:n ensimmäinen parametri on TCP-osoite, jota kuunnellaan. +    // Toinen parametri on rajapinta, http.Handler. +	go func() { +		err := http.ListenAndServe(":8080", pair{}) +		fmt.Println(err) // älä sivuuta virheitä. +	}() + +	requestServer() +} + +// Tee pair:sta http.Handler implementoimalla sen ainoa metodi, ServeHTTP. +func (p pair) ServeHTTP(w http.ResponseWriter, r *http.Request) { +    // Tarjoa dataa metodilla http.ResponseWriter. +	w.Write([]byte("Opit Go:n Y minuutissa!")) +} + +func requestServer() { +	resp, err := http.Get("http://localhost:8080") +	fmt.Println(err) +	defer resp.Body.Close() +	body, err := ioutil.ReadAll(resp.Body) +	fmt.Printf("\nWeb-palvelin sanoo: `%s`", string(body)) +} +``` + +## Lisää luettavaa + +Go-tietämyksen alku ja juuri on sen [virallinen verkkosivu]()(http://golang.org/). +Siellä voit seurata oppitunteja, askarrella vuorovaikutteisesti sekä lukea paljon. +Kierroksen lisäksi [dokumentaatio](https://golang.org/doc/) pitää sisällään tietoa +siistin Go-koodin kirjoittamisesta, pakettien ja komentojen käytöstä sekä julkaisuhistoriasta. + +Kielen määritelmä itsessään on suuresti suositeltavissa. Se on helppolukuinen ja +yllättävän lyhyt (niissä määrin kuin kielimääritelmät nykypäivänä ovat.) + +Voit askarrella parissa kanssa [Go playgroundissa](https://play.golang.org/p/tnWMjr16Mm). +Muuttele sitä ja aja se selaimestasi! Huomaa, että voit käyttää [https://play.golang.org](https://play.golang.org) +[REPL:na](https://en.wikipedia.org/wiki/Read-eval-print_loop) testataksesi ja koodataksesi selaimessasi, ilman Go:n asentamista. + +Go:n opiskelijoiden lukulistalla on [oletuskirjaston lähdekoodi](http://golang.org/src/pkg/). +Kattavasti dokumentoituna se antaa parhaan kuvan helppolukuisesta ja ymmärrettävästä Go-koodista, +-tyylistä ja -tavoista. Voit klikata funktion nimeä [doukumentaatiossa](http://golang.org/pkg/) ja +lähdekoodi tulee esille! + +Toinen loistava paikka oppia on [Go by example](https://gobyexample.com/). + +Go Mobile lisää tuen mobiilialustoille (Android ja iOS). Voit kirjoittaa pelkällä Go:lla natiiveja applikaatioita tai tehdä kirjaston joka sisältää sidoksia +Go-paketista, jotka puolestaan voidaan kutsua Javasta (Android) ja Objective-C:stä (iOS). Katso [lisätietoja](https://github.com/golang/go/wiki/Mobile). diff --git a/fi-fi/markdown-fi.html.markdown b/fi-fi/markdown-fi.html.markdown new file mode 100644 index 00000000..14b0f1d9 --- /dev/null +++ b/fi-fi/markdown-fi.html.markdown @@ -0,0 +1,259 @@ +--- +language: markdown +filename: markdown-fi.md +contributors: +    - ["Dan Turkel", "http://danturkel.com/"] +translators: +    - ["Timo Virkkunen", "https://github.com/ComSecNinja"] +lang: fi-fi +--- + +John Gruber loi Markdownin vuona 2004. Sen tarkoitus on olla helposti luettava ja kirjoitettava syntaksi joka muuntuu helposti HTML:ksi (ja nyt myös moneksi muuksi formaatiksi). + +```markdown +<!-- Jokainen HTML-tiedosto on pätevää Markdownia. Tämä tarkoittaa että voimme +käyttää HTML-elementtejä Markdownissa, kuten kommentteja, ilman että markdown +-jäsennin vaikuttaa niihin. Tästä johtuen et voi kuitenkaan käyttää markdownia +HTML-elementtien sisällä jos luot sellaisen markdown-tiedostoon. --> + +<!-- Markdownin toteutus vaihtelee jäsentimestä toiseen. Tämä opas yrittää +selventää mitkä ominaisuudet ovat yleisiä ja mitkä ovat eritysesti tiettyjen +jäsentimien ominaisuuksia. --> + +<!-- Otsikot --> +<!-- Voit luoda HTML-elementtejä <h1> - <h6> helposti aloittamalla rivin +haluamallasi määrällä ristikkomerkkejä (#).  --> +# Tämä on <h1> +## Tämä on <h2> +### Tämä on <h3> +#### Tämä on <h4> +##### Tämä on <h5> +###### Tämä on <h6> + +<!-- Markdownissa on myös vaihtoehtoisia tapoja ilmaista h1 ja h2. --> +Tämä on h1 +============= + +Tämä on h2 +------------- + +<!-- Yksinkertaiset tekstimuotoilut --> +<!-- Tekstin voi helposti muotoilla kursiiviksi tai lihavoiduksi. --> + +*Tämä teksti on kursivoitua.* +_Kuten on myös tämä teksti._ + +**Tämä teksti on lihavoitua.** +__Kuten on tämäkin teksti.__ + +***Tämä teksti on molempia.*** +**_Kuten tämäkin!_** +*__Kuten tämäkin!__* + +<!-- Github-tyylisessä Markdownissa, jota käytetään tiedostojen esittämiseksi +Githubissa, meillä on käytössämme myös yliviivaus: --> + +~~Tämä teksti on yliviivattua.~~ + +<!-- Kappaleet ovat yhdellä tai useammalla peräkkäisellä tekstirivillä jotka +erotellaan yhdellä tai useammalla tyhjällä rivillä --> + +Tämä on kappala. Kirjoittelen kappaleeseen, eikö tämä olekin hauskaa? + +Nyt olen kappaleessa 2. +Olen edelleen toisessa kappaleessa! + + +Olen kolmannessa kappaleessa! + +<!-- Jos haluat lisätä <br /> HTML-elementin, päätä kappale kahdella tai +useammalla välilyönnillä ja aloita sitten uusi kappale --> + +Päätän tämän kahteen välilyöntiin (maalaa minut nähdäksesi ne).   + +There's a <br /> above me! + +<!-- Lainaukset ovat helppoja ja ne tehdään >-merkillä --> + +> Tämä on lainaus. Voit joko +> manuaalisesti rivittää tekstisi ja laittaa >-merkin jokaisen rivin eteen tai antaa jäsentimen rivittää pitkät tekstirivit. +> Sillä ei ole merkitystä kunhan rivit alkavat >-merkillä. + +> Voit myös käyttää useampaa +>> sisennystasoa +> Kuinka hienoa se on? + +<!-- Listat --> +<!-- Järjestämättömät listat tehdään asteriskilla, plussalla tai viivalla --> + +* Kohta +* Kohta +* Kolmas kohta + +tai + ++ Kohta ++ Kohta ++ Kolmas kohta + +tai + +- Kohta +- Kohta +- Kolmas kohta + +<!-- Järjestetyt listat tehdään järjestysluvuilla. --> + +1. Kohta yksi +2. Kohta kaksi +3. Kohta kolme + +<!-- Sinun ei tarvitse edes merkitä kohtia oikein ja silti markdown näyttää +oikean järjestyksen, mutta se ei välttämättä ole hyvä idea. --> + +1. Kohta yksi +1. Kohta kaksi +1. Kohta kolme +<!-- (Tämä korjaantuu samanlaiseksi kuin yllä oleva esimerkki) --> + +<!-- Voit myös käyttää alalistoja. --> + +1. Kohta yksi +2. Kohta kaksi +3. Kohta kolme +    * Alakohta +    * Alakohta +4. Kohta neljä + +<!-- Myös tehtävälistoja on olemassa. Tämä tekee HTML-valintaruutuja. --> + +Alla olevat ruudut ilman x-merkkiä ovat merkitsemättömiä HTML-valintaruutuja. +- [ ] Ensimmäinen suoritettava tehtävä. +- [ ] Toinen tehtävä joka täytyy tehdä +Tämä alla oleva ruutu on merkitty HTML-valintaruutu. +- [x] Tämä tehtävä on suoritettu + +<!-- Koodiosiot --> +<!-- Voit merkitä koodiosion (jaka käyttää <code> -elementtiä) sisentämällä +rivin neljällä välilyönnillä tai tabulaattorilla. --> + +    Tämä on koodia +    Kuten tämäkin + +<!-- Voit myös sisentää koodia samalla tavalla. --> + +    my_array.each do |item| +        puts item +    end + +<!-- Muun tekstin seassa oleva koodi merkitään kahden `-merkin väliin --> + +John ei tiennyt edes mitä `go_to()` -funktio teki! + +<!-- Githubin Markdownissa voit käyttää erityissyntaksia koodille. --> + +\`\`\`ruby <!-- paitsi että poista nuo kenoviivat, vain ```ruby ! --> +def foobar +    puts "Hello world!" +end +\`\`\` <!-- tästä myös, ei kenoviivoja, vain ``` --> + +<!-- Yllä oleva teksti ei vaadi sisennystä. Lisäksi Github käyttää ``` jälkeen +mainitsemasi kielen syntaksin korostusta  --> + +<!-- Vaakaviiva (<hr />) --> +<!-- Vaakaviivojen lisääminen käy näppärästi kolmella tai useammalla +asteriskilla taikka viivalla, välilyönneillä tai ilman --> + +*** +--- +- - - +**************** + +<!-- Linkit --> +<!-- yksi markdownin parhaita ominaisuuksia on yksinkertaiset hyperlinkit. Laita +näytettävä teksti hakasulkuihin [] ja URL-osoite perään sulkeissa (). --> + +[Klikkaa tästä!](http://example.com/) + +<!-- Voit myös lisätä linkin otsikon heittomerkeissä osoitteen perään. --> + +[Klikkaa tästä!](http://example.com/ "Linkki Example.com:iin") + +<!-- Suhteelliset polut toimivat myös. --> + +[Musiikkia](/musiikki/). + +<!-- Markdown tukee myös viittaustyylisiä linkkejä. --> + +[Klikkaa tätä linkkiä][link1] saadaksesi lisätietoja! +[Katso myös tämä linkki][foobar] jos haluat. + +[link1]: http://example.com/ "Siistii!" +[foobar]: http://foobar.biz/ "Selkis!" + +<!-- Otsikko voi olla myös ykittäisissä heittomerkeissä tai sulkeissa, tai +ohitettu kokonaan. Viittaukset voivat olla missä tahansa kohdassa dokumenttia ja +viittausten ID:t voivat olla mitä tahansa kunhan ne ovat uniikkeja. --> + +<!-- Voit myös käyttää linkin tekstiä ID:nä näin: --> + +[This][] is a link. + +[this]: http://tämäonlinkki.com/ + +<!-- Mutta tämä tapa ei ole yleinen. --> + +<!-- Kuvat --> +<!-- Kuvat tehdään samalla tavalla kuin linkitkin, mutta huutomerkki edessä! --> + + + +<!-- Ja viittaukset toimivat odotetusti. --> + +![Tämä on se alt-attribuutti][munkuva] + +[munkuva]: suhteellinen/polku/siitii/kuva.jpg "otsikko tähän tarvittaessa" + +<!-- Sekalaista --> +<!-- Automaattiset linkit --> + +<http://testwebsite.com/> on sama kuin +[http://testwebsite.com/](http://testwebsite.com/) + +<!-- Automaattiset sähköpostilinkit --> + +<foo@bar.com> + +<!-- Varattujen merkkien käyttö --> + +haluan kirjoittaa *tämän tekstin jonka ympärillä on asteriskit* mutta en halua +sen kursivoituvan, joten teen näin: \*tämän tekstin ympärillä on asteriskit\*. + +<!-- Näppäimistön näppäimet --> +<!-- Githubin Markdownissa, voit käyttää <kbd> -tagia esittämään näppäimiä --> + +Tietokoneesi kaatui? Kokeile painaa +<kbd>Ctrl</kbd>+<kbd>Alt</kbd>+<kbd>Del</kbd> + +<!-- Taulukot --> +<!-- Taulukot ovat saatavilla vain Githubin markdownissa ja ne ovat melko +vaivalloisia käyttää, mutta jos todella haluat: --> + +| Kolumni1     | Kolumni2 | Kolumni3      | +| :----------- | :------: | ------------: | +| Vasemmalle   | Keskelle | Oikealle      | +| blaa         | blaa     | blaa          | + +<!-- vaihtoehtoisesti, sama tulos --> + +Kolumni 1 | Kolumni 2 | Kolumni 3 +:-- | :-: | --: +Hyi tämä on ruma | saa se | loppumaan + +<!-- Loppu! --> + +``` + +Lisää tietoa löydät John Gruberin [virallisesta julkaisusta](http://daringfireball.net/projects/markdown/syntax) +ja Adam Pritchardin loistavasta [lunttilapusta](https://github.com/adam-p/markdown-here/wiki/Markdown-Cheatsheet). | 
