Merge branch 'adambard-master' into r-spanish

3 files changed, 1308 insertions, 0 deletions

diff --git a/fi-fi/go-fi.html.markdown b/fi-fi/go-fi.html.markdown
new file mode 100644
index 00000000..9ed4e0d2
--- /dev/null
+++ b/fi-fi/go-fi.html.markdown
@@ -0,0 +1,441 @@
+---
+name: Go
+category: language
+language: Go
+filename: learngo-fi.go
+contributors:
+    - ["Sonia Keys", "https://github.com/soniakeys"]
+    - ["Christopher Bess", "https://github.com/cbess"]
+    - ["Jesse Johnson", "https://github.com/holocronweaver"]
+    - ["Quint Guvernator", "https://github.com/qguv"]
+    - ["Jose Donizetti", "https://github.com/josedonizetti"]
+    - ["Alexej Friesen", "https://github.com/heyalexej"]
+    - ["Clayton Walker", "https://github.com/cwalk"]
+translators:
+    - ["Timo Virkkunen", "https://github.com/ComSecNinja"]
+lang: fi-fi
+---
+
+Go luotiin työn tekemistä varten. Se ei ole tietojenkäsittelyn uusin trendi,
+mutta se on uusin nopein tapa ratkaista oikean maailman ongelmia.
+
+Sillä on staattisesti tyypitetyistä imperatiivisista kielistä tuttuja
+konsepteja. Se kääntyy ja suorittuu nopeasti, lisää helposti käsitettävän
+samanaikaisten komentojen suorittamisen nykyaikaisten moniytimisten
+prosessoreiden hyödyntämiseksi ja antaa käyttäjälle ominaisuuksia suurten
+projektien käsittelemiseksi.
+
+Go tuo mukanaan loistavan oletuskirjaston sekä innokkaan yhteisön.  
+
+```go
+// Yhden rivin kommentti
+/* Useamman
+ rivin kommentti */
+
+// Package -lausekkeella aloitetaan jokainen lähdekooditiedosto.
+// Main on erityinen nimi joka ilmoittaa
+// suoritettavan tiedoston kirjaston sijasta.
+package main
+
+// Import -lauseke ilmoittaa tässä tiedostossa käytetyt kirjastot.
+import (
+	"fmt"       // Paketti Go:n oletuskirjastosta.
+	"io/ioutil" // Implementoi hyödyllisiä I/O -funktioita.
+	m "math"    // Matematiikkakirjasto jolla on paikallinen nimi m.
+	"net/http"  // Kyllä, web-palvelin!
+	"strconv"   // Kirjainjonojen muuntajia.
+)
+
+// Funktion määrittelijä. Main on erityinen: se on ohjelman suorittamisen
+// aloittamisen alkupiste. Rakasta tai vihaa sitä, Go käyttää aaltosulkeita.
+func main() {
+    // Println tulostaa rivin stdoutiin.
+	// Se tulee paketin fmt mukana, joten paketin nimi on mainittava.
+	fmt.Println("Hei maailma!")
+
+    // Kutsu toista funktiota tämän paketin sisällä.
+	beyondHello()
+}
+
+// Funktioilla voi olla parametrejä sulkeissa.
+// Vaikkei parametrejä olisikaan, sulkeet ovat silti pakolliset.
+func beyondHello() {
+	var x int // Muuttujan ilmoittaminen: ne täytyy ilmoittaa ennen käyttöä.
+	x = 3     // Arvon antaminen muuttujalle.
+    // "Lyhyet" ilmoitukset käyttävät := joka päättelee tyypin, ilmoittaa
+    // sekä antaa arvon muuttujalle.
+	y := 4
+	sum, prod := learnMultiple(x, y)          // Funktio palauttaa kaksi arvoa.
+	fmt.Println("summa:", sum, "tulo:", prod) // Yksinkertainen tuloste.
+	learnTypes()                              // < y minuuttia, opi lisää!
+}
+
+/* <- usean rivin kommentti
+Funktioilla voi olla parametrejä ja (useita!) palautusarvoja.
+Tässä `x`, `y` ovat argumenttejä ja `sum`, `prod` ovat ne, mitä palautetaan.
+Huomaa että `x` ja `sum` saavat tyyin `int`.
+*/
+func learnMultiple(x, y int) (sum, prod int) {
+	return x + y, x * y // Palauta kaksi arvoa.
+}
+
+// Sisäänrakennettuja tyyppejä ja todellisarvoja.
+func learnTypes() {
+    // Lyhyt ilmoitus antaa yleensä haluamasi.
+	str := "Opi Go!" // merkkijonotyyppi.
+
+	s2 := `"raaka" todellisarvoinen merrkijono
+voi sisältää rivinvaihtoja.` // Sama merkkijonotyyppi.
+
+    // Ei-ASCII todellisarvo. Go-lähdekoodi on UTF-8.
+	g := 'Σ' // riimutyyppi, lempinimi int32:lle, sisältää unicode-koodipisteen.
+
+	f := 3.14195 //float64, IEEE-754 64-bittinen liukuluku.
+	c := 3 + 4i  // complex128, sisäisesti ilmaistu kahdella float64:lla.
+
+	// var -syntaksi alkuarvoilla.
+	var u uint = 7 // Etumerkitön, toteutus riippuvainen koosta kuten int.
+	var pi float32 = 22. / 7
+
+    // Muuntosyntaksi lyhyellä ilmoituksella.
+	n := byte('\n') // byte on leminimi uint8:lle.
+
+    // Listoilla on kiinteä koko kääntöhetkellä.
+	var a4 [4]int           // 4 int:in lista, alkiot ovat alustettu nolliksi.
+	a3 := [...]int{3, 1, 5} // Listan alustaja jonka kiinteäksi kooksi tulee 3
+	// alkiota, jotka saavat arvot 3, 1, ja 5.
+
+    // Siivuilla on muuttuva koko. Sekä listoilla että siivuilla on puolensa,
+    // mutta siivut ovat yleisempiä käyttötapojensa vuoksi.
+	s3 := []int{4, 5, 9}    // Vertaa a3: ei sananheittoa (...).
+	s4 := make([]int, 4)    // Varaa 4 int:n siivun, alkiot alustettu nolliksi.
+	var d2 [][]float64      // Vain ilmoitus, muistia ei varata.
+	bs := []byte("a slice") // Tyypinmuuntosyntaksi.
+
+    // Koska siivut ovat dynaamisia, niitä voidaan yhdistellä sellaisinaan.
+    // Lisätäksesi alkioita siivuun, käytä sisäänrakennettua append()-funktiota.
+	// Ensimmäinen argumentti on siivu, johon alkoita lisätään.
+	s := []int{1, 2, 3}		// Tuloksena on kolmen alkion pituinen lista.
+	s = append(s, 4, 5, 6)	// Lisätty kolme alkiota. Siivun pituudeksi tulee 6.
+	fmt.Println(s) // Päivitetty siivu on nyt [1 2 3 4 5 6]
+
+    // Lisätäksesi siivun toiseen voit antaa append-funktiolle referenssin
+    // siivuun tai todellisarvoiseen siivuun lisäämällä sanaheiton argumentin
+    // perään. Tämä tapa purkaa siivun alkiot ja lisää ne siivuun s.
+	s = append(s, []int{7, 8, 9}...) // 2. argumentti on todellisarvoinen siivu.
+	fmt.Println(s)	// Päivitetty siivu on nyt [1 2 3 4 5 6 7 8 9]
+
+	p, q := learnMemory() // Ilmoittaa p ja q olevan tyyppiä osoittaja int:iin.
+	fmt.Println(*p, *q)   // * seuraa osoittajaa. Tämä tulostaa kaksi int:ä.
+
+    // Kartat ovat dynaamisesti kasvavia assosiatiivisia listoja, kuten hash tai
+    // dictionary toisissa kielissä.
+	m := map[string]int{"three": 3, "four": 4}
+	m["one"] = 1
+
+    // Käyttämättömät muuttujat ovat virheitä Go:ssa.
+    // Alaviiva antaa sinun "käyttää" muuttujan mutta hylätä sen arvon.
+	_, _, _, _, _, _, _, _, _, _ = str, s2, g, f, u, pi, n, a3, s4, bs
+	// Tulostaminen tietysti lasketaan muuttujan käyttämiseksi.
+	fmt.Println(s, c, a4, s3, d2, m)
+
+	learnFlowControl() // Takaisin flowiin.
+}
+
+// Go:ssa on useista muista kielistä poiketen mahdollista käyttää nimettyjä
+// palautusarvoja.
+// Nimen antaminen palautettavan arvon tyypille funktion ilmoitusrivillä
+// mahdollistaa helpon palaamisen useasta eri funktion suorituskohdasta sekä
+// pelkän return-lausekkeen käytön ilman muita mainintoja.
+func learnNamedReturns(x, y int) (z int) {
+	z = x * y
+	return // z on epäsuorasti tässä, koska nimesimme sen aiemmin.
+}
+
+// Go kerää kaikki roskansa. Siinä on osoittajia mutta ei niiden laskentoa.
+// Voit tehdä virheen mitättömällä osoittajalla, mutta et
+// kasvattamalla osoittajaa.
+func learnMemory() (p, q *int) {
+    // Nimetyillä palautusarvoilla p ja q on tyyppi osoittaja int:iin.
+	p = new(int) // Sisäänrakennettu funktio new varaa muistia.
+    // Varattu int on alustettu nollaksi, p ei ole enää mitätön.
+	s := make([]int, 20) // Varaa 20 int:ä yhteen kohtaan muistissa.
+	s[3] = 7             // Anna yhdelle niistä arvo.
+	r := -2              // Ilmoita toinen paikallinen muuttuja.
+	return &s[3], &r     // & ottaa asian osoitteen muistissa.
+}
+
+func expensiveComputation() float64 {
+	return m.Exp(10)
+}
+
+func learnFlowControl() {
+    // If -lausekkeet vaativat aaltosulkeet mutta ei tavallisia sulkeita.
+	if true {
+		fmt.Println("mitä mä sanoin")
+	}
+	// Muotoilu on standardoitu käyttämällä komentorivin komentoa "go fmt".
+	if false {
+		// Nyrpistys.
+	} else {
+		// Nautinto.
+	}
+	// Käytä switch -lauseketta ketjutettujen if -lausekkeiden sijasta.
+	x := 42.0
+	switch x {
+	case 0:
+	case 1:
+	case 42:
+		// Tapaukset eivät "tipu läpi".
+		/*
+		Kuitenkin meillä on erikseen `fallthrough` -avainsana. Katso:
+		  https://github.com/golang/go/wiki/Switch#fall-through
+		*/
+	case 43:
+		// Saavuttamaton.
+	default:
+		// Oletustapaus (default) on valinnainen.
+	}
+    // Kuten if, for -lauseke ei myöskään käytä tavallisia sulkeita.
+	// for- ja if- lausekkeissa ilmoitetut muuttujat ovat paikallisia niiden
+    // piireissä.
+	for x := 0; x < 3; x++ { // ++ on lauseke. Sama kuin "x = x + 1".
+		fmt.Println("iteraatio", x)
+	}
+	// x == 42 tässä.
+
+    // For on kielen ainoa silmukkalauseke mutta sillä on vaihtoehtosia muotoja.
+	for { // Päättymätön silmukka.
+		break    // Kunhan vitsailin.
+		continue // Saavuttamaton.
+	}
+
+    // Voit käyttää range -lauseketta iteroidaksesi listojen, siivujen, merkki-
+    // jonojen, karttojen tai kanavien läpi. range palauttaa yhden (kanava) tai
+    // kaksi arvoa (lista, siivu, merkkijono ja kartta).
+	for key, value := range map[string]int{"yksi": 1, "kaksi": 2, "kolme": 3} {
+        // jokaista kartan paria kohden, tulosta avain ja arvo
+		fmt.Printf("avain=%s, arvo=%d\n", key, value)
+	}
+
+    // Kuten for -lausekkeessa := if -lausekkeessa tarkoittaa ilmoittamista ja
+    // arvon asettamista.
+    // Aseta ensin y, sitten testaa onko y > x.
+	if y := expensiveComputation(); y > x {
+		x = y
+	}
+    // Todellisarvoiset funktiot ovat sulkeumia.
+	xBig := func() bool {
+		return x > 10000 // Viittaa ylempänä ilmoitettuun x:ään.
+	}
+	fmt.Println("xBig:", xBig()) // tosi (viimeisin arvo on e^10).
+	x = 1.3e3                    // Tämä tekee x == 1300
+	fmt.Println("xBig:", xBig()) // epätosi nyt.
+
+    // Lisäksi todellisarvoiset funktiot voidaan samalla sekä ilmoittaa että
+    // kutsua, jolloin niitä voidaan käyttää funtioiden argumentteina kunhan:
+    // a) todellisarvoinen funktio kutsutaan välittömästi (),
+    // b) palautettu tyyppi vastaa odotettua argumentin tyyppiä.
+	fmt.Println("Lisää ja tuplaa kaksi numeroa: ",
+		func(a, b int) int {
+			return (a + b) * 2
+		}(10, 2)) // Kutsuttu argumenteilla 10 ja 2
+	// => Lisää ja tuplaa kaksi numeroa: 24
+
+	// Kun tarvitset sitä, rakastat sitä.
+	goto love
+love:
+
+	learnFunctionFactory() // Funktioita palauttavat funktiot
+	learnDefer()      // Nopea kiertoreitti tärkeään avainsanaan.
+	learnInterfaces() // Hyvää kamaa tulossa!
+}
+
+func learnFunctionFactory() {
+    // Seuraavat kaksi ovat vastaavia, mutta toinen on käytännöllisempi
+	fmt.Println(sentenceFactory("kesä")("Kaunis", "päivä!"))
+
+	d := sentenceFactory("kesä")
+	fmt.Println(d("Kaunis", "päivä!"))
+	fmt.Println(d("Laiska", "iltapäivä!"))
+}
+
+// Somisteet ovat yleisiä toisissa kielissä. Sama saavutetaan Go:ssa käyttämällä
+// todellisarvoisia funktioita jotka ottavat vastaan argumentteja.
+func sentenceFactory(mystring string) func(before, after string) string {
+	return func(before, after string) string {
+		return fmt.Sprintf("%s %s %s", before, mystring, after) // uusi jono
+	}
+}
+
+func learnDefer() (ok bool) {
+    // Lykätyt lausekkeet suoritetaan juuri ennen funktiosta palaamista.
+	defer fmt.Println("lykätyt lausekkeet suorittuvat")
+    defer fmt.Println("käänteisessä järjestyksessä (LIFO).")
+	defer fmt.Println("\nTämä rivi tulostuu ensin, koska")
+    // Defer -lauseketta käytetään yleisesti tiedoston sulkemiseksi, jotta
+    // tiedoston sulkeva funktio pysyy lähellä sen avannutta funktiota.
+	return true
+}
+
+// Määrittele Stringer rajapintatyypiksi jolla on
+// yksi jäsenfunktio eli metodi, String.
+type Stringer interface {
+	String() string
+}
+
+// Määrittele pair rakenteeksi jossa on kaksi kenttää, x ja y tyyppiä int.
+type pair struct {
+	x, y int
+}
+
+// Määrittele jäsenfunktio pair:lle. Pair tyydyttää nyt Stringer -rajapinnan.
+func (p pair) String() string { // p:tä kutsutaan nimellä "receiver"
+    // Sprintf on toinen julkinen funktio paketissa fmt.
+	// Pistesyntaksilla viitataan P:n kenttiin.
+	return fmt.Sprintf("(%d, %d)", p.x, p.y)
+}
+
+func learnInterfaces() {
+    // Aaltosuljesyntaksi on "todellisarvoinen rakenne". Se todentuu alustetuksi
+    // rakenteeksi. := -syntaksi ilmoittaa ja alustaa p:n täksi rakenteeksi.
+	p := pair{3, 4}
+	fmt.Println(p.String()) // Kutsu p:n (tyyppiä pair) jäsenfunktiota String.
+	var i Stringer          // Ilmoita i Stringer-rajapintatyypiksi.
+	i = p                   // Pätevä koska pair tyydyttää rajapinnan Stringer.
+    // Kutsu i:n (Stringer) jäsenfunktiota String. Tuloste on sama kuin yllä.
+	fmt.Println(i.String())
+
+    // Funktiot fmt-paketissa kutsuvat argumenttien String-jäsenfunktiota
+    // selvittääkseen onko niistä saatavilla tulostettavaa vastinetta.
+	fmt.Println(p) // Tuloste on sama kuin yllä. Println kutsuu String-metodia.
+	fmt.Println(i) // Tuloste on sama kuin yllä.
+
+	learnVariadicParams("loistavaa", "oppimista", "täällä!")
+}
+
+// Funktioilla voi olla muuttuva eli variteettinen
+// määrä argumentteja eli parametrejä.
+func learnVariadicParams(myStrings ...interface{}) {
+    // Iteroi jokaisen argumentin läpi.
+    // Tässä alaviivalla sivuutetaan argumenttilistan kunkin kohdan indeksi.
+	for _, param := range myStrings {
+		fmt.Println("param:", param)
+	}
+
+    // Luovuta variteettinen arvo variteettisena parametrinä.
+	fmt.Println("params:", fmt.Sprintln(myStrings...))
+
+	learnErrorHandling()
+}
+
+func learnErrorHandling() {
+	// "; ok" -muotoa käytetään selvittääksemme toimiko jokin vai ei.
+	m := map[int]string{3: "kolme", 4: "neljä"}
+	if x, ok := m[1]; !ok { // ok on epätosi koska 1 ei ole kartassa.
+		fmt.Println("ei ketään täällä")
+	} else {
+		fmt.Print(x) // x olisi arvo jos se olisi kartassa.
+	}
+    // Virhearvo voi kertoa muutakin ongelmasta.
+	if _, err := strconv.Atoi("ei-luku"); err != nil { // _ sivuuttaa arvon
+        // tulostaa strconv.ParseInt: parsing "ei-luku": invalid syntax
+		fmt.Println(err)
+	}
+    // Palaamme rajapintoihin hieman myöhemmin. Sillä välin,
+	learnConcurrency()
+}
+
+// c on kanava, samanaikaisturvallinen viestintäolio.
+func inc(i int, c chan int) {
+	c <- i + 1 // <- on "lähetysoperaattori" kun kanava on siitä vasemmalla.
+}
+
+// Käytämme inc -funktiota samanaikaiseen lukujen lisäämiseen.
+func learnConcurrency() {
+    // Sama make -funktio jota käytimme aikaisemmin siivun luomiseksi. Make
+    // varaa muistin ja alustaa siivut, kartat ja kanavat.
+	c := make(chan int)
+    // Aloita kolme samanaikaista gorutiinia (goroutine). Luvut kasvavat
+    // samanaikaisesti ja ehkäpä rinnakkain jos laite on kykenevä ja oikein
+    // määritelty. Kaikki kolme lähettävät samalle kanavalle.
+	go inc(0, c) // go -lauseke aloittaa uuden gorutiinin.
+	go inc(10, c)
+	go inc(-805, c)
+    // Lue kolme palautusarvoa kanavalta ja tulosta ne.
+    // Niiden saapumisjärjestystä ei voida taata!
+    // <- on "vastaanotto-operaattori" jos kanava on oikealla
+	fmt.Println(<-c, <-c, <-c)
+
+	cs := make(chan string)       // Toinen kanava joka käsittelee merkkijonoja.
+	ccs := make(chan chan string) // Kanava joka käsittelee merkkijonokanavia.
+	go func() { c <- 84 }()       // Aloita uusi gorutiini arvon lähettämiseksi.
+	go func() { cs <- "sanaa" }() // Uudestaan, mutta cs -kanava tällä kertaa.
+    // Select -lausekkeella on syntaksi kuten switch -lausekkeella mutta
+    // jokainen tapaus sisältää kanavaoperaation. Se valitsee satunnaisen
+    // tapauksen niistä kanavista, jotka ovat kommunikaatiovalmiita
+	select {
+	case i := <-c: // Vastaanotettu arvo voidaan antaa muuttujalle
+		fmt.Printf("se on %T", i)
+	case <-cs: // tai vastaanotettu arvo voidaan sivuuttaa.
+		fmt.Println("se on merkkijono")
+	case <-ccs: // Tyhjä kanava; ei valmis kommunikaatioon.
+		fmt.Println("ei tapahtunut.")
+	}
+    // Tässä vaiheessa arvo oli otettu joko c:ltä tai cs:ltä. Yksi kahdesta
+    // ylempänä aloitetusta gorutiinista on valmistunut, toinen pysyy tukossa.
+
+	learnWebProgramming() // Go tekee sitä. Sinäkin haluat tehdä sitä.
+}
+
+// Yksittäinen funktio http -paketista aloittaa web-palvelimen.
+func learnWebProgramming() {
+
+    // ListenAndServe:n ensimmäinen parametri on TCP-osoite, jota kuunnellaan.
+    // Toinen parametri on rajapinta, http.Handler.
+	go func() {
+		err := http.ListenAndServe(":8080", pair{})
+		fmt.Println(err) // älä sivuuta virheitä.
+	}()
+
+	requestServer()
+}
+
+// Tee pair:sta http.Handler implementoimalla sen ainoa metodi, ServeHTTP.
+func (p pair) ServeHTTP(w http.ResponseWriter, r *http.Request) {
+    // Tarjoa dataa metodilla http.ResponseWriter.
+	w.Write([]byte("Opit Go:n Y minuutissa!"))
+}
+
+func requestServer() {
+	resp, err := http.Get("http://localhost:8080")
+	fmt.Println(err)
+	defer resp.Body.Close()
+	body, err := ioutil.ReadAll(resp.Body)
+	fmt.Printf("\nWeb-palvelin sanoo: `%s`", string(body))
+}
+```
+
+## Lisää luettavaa
+
+Go-tietämyksen alku ja juuri on sen [virallinen verkkosivu]()(http://golang.org/).
+Siellä voit seurata oppitunteja, askarrella vuorovaikutteisesti sekä lukea paljon.
+Kierroksen lisäksi [dokumentaatio](https://golang.org/doc/) pitää sisällään tietoa
+siistin Go-koodin kirjoittamisesta, pakettien ja komentojen käytöstä sekä julkaisuhistoriasta.
+
+Kielen määritelmä itsessään on suuresti suositeltavissa. Se on helppolukuinen ja
+yllättävän lyhyt (niissä määrin kuin kielimääritelmät nykypäivänä ovat.)
+
+Voit askarrella parissa kanssa [Go playgroundissa](https://play.golang.org/p/tnWMjr16Mm).
+Muuttele sitä ja aja se selaimestasi! Huomaa, että voit käyttää [https://play.golang.org](https://play.golang.org)
+[REPL:na](https://en.wikipedia.org/wiki/Read-eval-print_loop) testataksesi ja koodataksesi selaimessasi, ilman Go:n asentamista.
+
+Go:n opiskelijoiden lukulistalla on [oletuskirjaston lähdekoodi](http://golang.org/src/pkg/).
+Kattavasti dokumentoituna se antaa parhaan kuvan helppolukuisesta ja ymmärrettävästä Go-koodista,
+-tyylistä ja -tavoista. Voit klikata funktion nimeä [doukumentaatiossa](http://golang.org/pkg/) ja
+lähdekoodi tulee esille!
+
+Toinen loistava paikka oppia on [Go by example](https://gobyexample.com/).
+
+Go Mobile lisää tuen mobiilialustoille (Android ja iOS). Voit kirjoittaa pelkällä Go:lla natiiveja applikaatioita tai tehdä kirjaston joka sisältää sidoksia
+Go-paketista, jotka puolestaan voidaan kutsua Javasta (Android) ja Objective-C:stä (iOS). Katso [lisätietoja](https://github.com/golang/go/wiki/Mobile).
diff --git a/fi-fi/markdown-fi.html.markdown b/fi-fi/markdown-fi.html.markdown
new file mode 100644
index 00000000..c5ee52b0
--- /dev/null
+++ b/fi-fi/markdown-fi.html.markdown
@@ -0,0 +1,259 @@
+---
+language: markdown
+filename: markdown-fi.md
+contributors:
+    - ["Dan Turkel", "http://danturkel.com/"]
+translators:
+    - ["Timo Virkkunen", "https://github.com/ComSecNinja"]
+lang: fi-fi
+---
+
+John Gruber loi Markdownin vuona 2004. Sen tarkoitus on olla helposti luettava ja kirjoitettava syntaksi joka muuntuu helposti HTML:ksi (ja nyt myös moneksi muuksi formaatiksi).
+
+```markdown
+<!-- Jokainen HTML-tiedosto on pätevää Markdownia. Tämä tarkoittaa että voimme
+käyttää HTML-elementtejä Markdownissa, kuten kommentteja, ilman että markdown
+-jäsennin vaikuttaa niihin. Tästä johtuen et voi kuitenkaan käyttää markdownia
+HTML-elementtien sisällä jos luot sellaisen markdown-tiedostoon. -->
+
+<!-- Markdownin toteutus vaihtelee jäsentimestä toiseen. Tämä opas yrittää
+selventää mitkä ominaisuudet ovat yleisiä ja mitkä ovat eritysesti tiettyjen
+jäsentimien ominaisuuksia. -->
+
+<!-- Otsikot -->
+<!-- Voit luoda HTML-elementtejä <h1> - <h6> helposti aloittamalla rivin
+haluamallasi määrällä ristikkomerkkejä (#).  -->
+# Tämä on <h1>
+## Tämä on <h2>
+### Tämä on <h3>
+#### Tämä on <h4>
+##### Tämä on <h5>
+###### Tämä on <h6>
+
+<!-- Markdownissa on myös vaihtoehtoisia tapoja ilmaista h1 ja h2. -->
+Tämä on h1
+=============
+
+Tämä on h2
+-------------
+
+<!-- Yksinkertaiset tekstimuotoilut -->
+<!-- Tekstin voi helposti muotoilla kursiiviksi tai lihavoiduksi. -->
+
+*Tämä teksti on kursivoitua.*
+_Kuten on myös tämä teksti._
+
+**Tämä teksti on lihavoitua.**
+__Kuten on tämäkin teksti.__
+
+***Tämä teksti on molempia.***
+**_Kuten tämäkin!_**
+*__Kuten tämäkin!__*
+
+<!-- GitHub-tyylisessä Markdownissa, jota käytetään tiedostojen esittämiseksi
+GitHubissa, meillä on käytössämme myös yliviivaus: -->
+
+~~Tämä teksti on yliviivattua.~~
+
+<!-- Kappaleet ovat yhdellä tai useammalla peräkkäisellä tekstirivillä jotka
+erotellaan yhdellä tai useammalla tyhjällä rivillä -->
+
+Tämä on kappala. Kirjoittelen kappaleeseen, eikö tämä olekin hauskaa?
+
+Nyt olen kappaleessa 2.
+Olen edelleen toisessa kappaleessa!
+
+
+Olen kolmannessa kappaleessa!
+
+<!-- Jos haluat lisätä <br /> HTML-elementin, päätä kappale kahdella tai
+useammalla välilyönnillä ja aloita sitten uusi kappale -->
+
+Päätän tämän kahteen välilyöntiin (maalaa minut nähdäksesi ne).  
+
+There's a <br /> above me!
+
+<!-- Lainaukset ovat helppoja ja ne tehdään >-merkillä -->
+
+> Tämä on lainaus. Voit joko
+> manuaalisesti rivittää tekstisi ja laittaa >-merkin jokaisen rivin eteen tai antaa jäsentimen rivittää pitkät tekstirivit.
+> Sillä ei ole merkitystä kunhan rivit alkavat >-merkillä.
+
+> Voit myös käyttää useampaa
+>> sisennystasoa
+> Kuinka hienoa se on?
+
+<!-- Listat -->
+<!-- Järjestämättömät listat tehdään asteriskilla, plussalla tai viivalla -->
+
+* Kohta
+* Kohta
+* Kolmas kohta
+
+tai
+
++ Kohta
++ Kohta
++ Kolmas kohta
+
+tai
+
+- Kohta
+- Kohta
+- Kolmas kohta
+
+<!-- Järjestetyt listat tehdään järjestysluvuilla. -->
+
+1. Kohta yksi
+2. Kohta kaksi
+3. Kohta kolme
+
+<!-- Sinun ei tarvitse edes merkitä kohtia oikein ja silti markdown näyttää
+oikean järjestyksen, mutta se ei välttämättä ole hyvä idea. -->
+
+1. Kohta yksi
+1. Kohta kaksi
+1. Kohta kolme
+<!-- (Tämä korjaantuu samanlaiseksi kuin yllä oleva esimerkki) -->
+
+<!-- Voit myös käyttää alalistoja. -->
+
+1. Kohta yksi
+2. Kohta kaksi
+3. Kohta kolme
+    * Alakohta
+    * Alakohta
+4. Kohta neljä
+
+<!-- Myös tehtävälistoja on olemassa. Tämä tekee HTML-valintaruutuja. -->
+
+Alla olevat ruudut ilman x-merkkiä ovat merkitsemättömiä HTML-valintaruutuja.
+- [ ] Ensimmäinen suoritettava tehtävä.
+- [ ] Toinen tehtävä joka täytyy tehdä
+Tämä alla oleva ruutu on merkitty HTML-valintaruutu.
+- [x] Tämä tehtävä on suoritettu
+
+<!-- Koodiosiot -->
+<!-- Voit merkitä koodiosion (jaka käyttää <code> -elementtiä) sisentämällä
+rivin neljällä välilyönnillä tai tabulaattorilla. -->
+
+    Tämä on koodia
+    Kuten tämäkin
+
+<!-- Voit myös sisentää koodia samalla tavalla. -->
+
+    my_array.each do |item|
+        puts item
+    end
+
+<!-- Muun tekstin seassa oleva koodi merkitään kahden `-merkin väliin -->
+
+John ei tiennyt edes mitä `go_to()` -funktio teki!
+
+<!-- GitHubin Markdownissa voit käyttää erityissyntaksia koodille. -->
+
+\`\`\`ruby <!-- paitsi että poista nuo kenoviivat, vain ```ruby ! -->
+def foobar
+    puts "Hello world!"
+end
+\`\`\` <!-- tästä myös, ei kenoviivoja, vain ``` -->
+
+<!-- Yllä oleva teksti ei vaadi sisennystä. Lisäksi GitHub käyttää ``` jälkeen
+mainitsemasi kielen syntaksin korostusta  -->
+
+<!-- Vaakaviiva (<hr />) -->
+<!-- Vaakaviivojen lisääminen käy näppärästi kolmella tai useammalla
+asteriskilla taikka viivalla, välilyönneillä tai ilman -->
+
+***
+---
+- - -
+****************
+
+<!-- Linkit -->
+<!-- yksi markdownin parhaita ominaisuuksia on yksinkertaiset hyperlinkit. Laita
+näytettävä teksti hakasulkuihin [] ja URL-osoite perään sulkeissa (). -->
+
+[Klikkaa tästä!](http://example.com/)
+
+<!-- Voit myös lisätä linkin otsikon heittomerkeissä osoitteen perään. -->
+
+[Klikkaa tästä!](http://example.com/ "Linkki Example.com:iin")
+
+<!-- Suhteelliset polut toimivat myös. -->
+
+[Musiikkia](/musiikki/).
+
+<!-- Markdown tukee myös viittaustyylisiä linkkejä. -->
+
+[Klikkaa tätä linkkiä][link1] saadaksesi lisätietoja!
+[Katso myös tämä linkki][foobar] jos haluat.
+
+[link1]: http://example.com/ "Siistii!"
+[foobar]: http://foobar.biz/ "Selkis!"
+
+<!-- Otsikko voi olla myös ykittäisissä heittomerkeissä tai sulkeissa, tai
+ohitettu kokonaan. Viittaukset voivat olla missä tahansa kohdassa dokumenttia ja
+viittausten ID:t voivat olla mitä tahansa kunhan ne ovat uniikkeja. -->
+
+<!-- Voit myös käyttää linkin tekstiä ID:nä näin: -->
+
+[This][] is a link.
+
+[this]: http://tämäonlinkki.com/
+
+<!-- Mutta tämä tapa ei ole yleinen. -->
+
+<!-- Kuvat -->
+<!-- Kuvat tehdään samalla tavalla kuin linkitkin, mutta huutomerkki edessä! -->
+
+![Kuvan alt-attribuutti](http://imgur.com/munkuva.jpg "Vaihtoehtoinen otsikko")
+
+<!-- Ja viittaukset toimivat odotetusti. -->
+
+![Tämä on se alt-attribuutti][munkuva]
+
+[munkuva]: suhteellinen/polku/siitii/kuva.jpg "otsikko tähän tarvittaessa"
+
+<!-- Sekalaista -->
+<!-- Automaattiset linkit -->
+
+<http://testwebsite.com/> on sama kuin
+[http://testwebsite.com/](http://testwebsite.com/)
+
+<!-- Automaattiset sähköpostilinkit -->
+
+<foo@bar.com>
+
+<!-- Varattujen merkkien käyttö -->
+
+haluan kirjoittaa *tämän tekstin jonka ympärillä on asteriskit* mutta en halua
+sen kursivoituvan, joten teen näin: \*tämän tekstin ympärillä on asteriskit\*.
+
+<!-- Näppäimistön näppäimet -->
+<!-- GitHubin Markdownissa, voit käyttää <kbd> -tagia esittämään näppäimiä -->
+
+Tietokoneesi kaatui? Kokeile painaa
+<kbd>Ctrl</kbd>+<kbd>Alt</kbd>+<kbd>Del</kbd>
+
+<!-- Taulukot -->
+<!-- Taulukot ovat saatavilla vain GitHubin markdownissa ja ne ovat melko
+vaivalloisia käyttää, mutta jos todella haluat: -->
+
+| Kolumni1     | Kolumni2 | Kolumni3      |
+| :----------- | :------: | ------------: |
+| Vasemmalle   | Keskelle | Oikealle      |
+| blaa         | blaa     | blaa          |
+
+<!-- vaihtoehtoisesti, sama tulos -->
+
+Kolumni 1 | Kolumni 2 | Kolumni 3
+:-- | :-: | --:
+Hyi tämä on ruma | saa se | loppumaan
+
+<!-- Loppu! -->
+
+```
+
+Lisää tietoa löydät John Gruberin [virallisesta julkaisusta](http://daringfireball.net/projects/markdown/syntax)
+ja Adam Pritchardin loistavasta [lunttilapusta](https://github.com/adam-p/markdown-here/wiki/Markdown-Cheatsheet).
diff --git a/fi-fi/ruby-fi.html.markdown b/fi-fi/ruby-fi.html.markdown
new file mode 100644
index 00000000..52c60182
--- /dev/null
+++ b/fi-fi/ruby-fi.html.markdown
@@ -0,0 +1,608 @@
+---
+language: ruby
+filename: learnruby-fi.rb
+contributors:
+  - ["David Underwood", "http://theflyingdeveloper.com"]
+  - ["Joel Walden", "http://joelwalden.net"]
+  - ["Luke Holder", "http://twitter.com/lukeholder"]
+  - ["Tristan Hume", "http://thume.ca/"]
+  - ["Nick LaMuro", "https://github.com/NickLaMuro"]
+  - ["Marcos Brizeno", "http://www.about.me/marcosbrizeno"]
+  - ["Ariel Krakowski", "http://www.learneroo.com"]
+  - ["Dzianis Dashkevich", "https://github.com/dskecse"]
+  - ["Levi Bostian", "https://github.com/levibostian"]
+  - ["Rahil Momin", "https://github.com/iamrahil"]
+  - ["Gabriel Halley", "https://github.com/ghalley"]
+  - ["Persa Zula", "http://persazula.com"]
+  - ["Jake Faris", "https://github.com/farisj"]
+translators:
+  - ["Oliver Vartiainen", "https://github.com/firoxer"]
+lang: fi-fi
+---
+
+```ruby
+# Tässä yhden rivin kommentti
+
+=begin
+Tässä usean rivin kommentti
+Näitä ei kylläkään käytetä
+Joten käytetään vastedes vain yksirivisiä
+=end
+
+# Tärkeintä on muistaa, että Rubyssa kaikki pohjautuu olioihin.
+
+# Luvutkin ovat olioita:
+
+3.class #=> Fixnum
+
+3.to_s #=> "3"
+
+# Peruslaskutoimituksia:
+1 + 1 #=> 2
+8 - 1 #=> 7
+10 * 2 #=> 20
+35 / 5 #=> 7
+2**5 #=> 32
+5 % 3 #=> 2
+
+# Bittioperaatioita:
+3 & 5 #=> 1
+3 | 5 #=> 7
+3 ^ 5 #=> 6
+
+# Laskutoimitukset ovat vain syntaksisokeria lukuolion laskumetodin kutsulle:
+1.+(3) #=> 4
+10.* 5 #=> 50
+
+# Erityisarvotkin ovat olioita:
+
+nil # vastaa joidenkin kielten "null"-arvoa
+true # tosi
+false # epätosi
+
+nil.class #=> NilClass
+true.class #=> TrueClass
+false.class #=> FalseClass
+
+# Samanvertaisuuden testaus:
+1 == 1 #=> true
+2 == 1 #=> false
+
+# ...ja sama eriarvoisuudelle:
+1 != 1 #=> false
+2 != 1 #=> true
+
+# "nil" ja "false" ovat ainoat epätodet arvot; kaikki muu ymmärretään todeksi:
+!nil   #=> true
+!false #=> true
+!0     #=> false
+
+# Lisää vertailuoperaatioita:
+1 < 10 #=> true
+1 > 10 #=> false
+2 <= 2 #=> true
+2 >= 2 #=> true
+
+# Kahdensuuntainen vertailuoperaattori:
+1 <=> 10 #=> -1
+10 <=> 1 #=> 1
+1 <=> 1 #=> 0
+
+# Logiikkaoperaattorit:
+true && false #=> false
+true || false #=> true
+!true #=> false
+
+# Merkkipohjaisten logiikkaoperaattorien vaihtoehtona on sanalliset muodot,
+# joilla on hyvin matala presedenssi. Niillä voi muokata ohjelman kulkua
+# esimerkiksi väitelausekkeita ketjuttaen.
+
+# Metodia `do_something_else` kutsutaan vain, jos `do_something` onnistuu:
+do_something() and do_something_else()
+# Metodia `log_error` kutsutaan vain, jos `do_something` epäonnistuu:
+do_something() or log_error()
+
+# Merkkijonot ovat olioita:
+
+'Tässä on merkkijono'.class #=> String
+"Rajaavat lainausmerkit voivat olla yksin- tai kaksinkertaisia".class #=> String
+
+täyte = 'sisällyttää muita merkkijonoja'
+"Kaksinkertaisilla lainausmerkeillä voi #{täyte}"
+#=> "Kaksinkertaisilla lainausmerkeillä voi sisällyttää muita merkkijonoja"
+
+# Yksinkertaisia lainausmerkkejä kannattaa silti suosia, sillä kaksinkertaiset
+# merkit saattavat aiheuttaa turhia kielensisäisiä tarkistuksia.
+
+# Merkkijonoja voi yhdistellä toisiinsa:
+'hello ' + 'world'  #=> "hello world"
+
+# ...mutta luvut vaativat ensin tyyppimuunnoksen:
+'hello ' + 3 #=> TypeError: can't convert Fixnum into String
+'hello ' + 3.to_s #=> "hello 3"
+
+# Merkkijonoja voi soveltaa laskutoimituksiin... odotettavin seurauksin:
+'hello ' * 3 #=> "hello hello hello "
+
+# Merkkijonoa voi jatkaa toisella:
+'hello' << ' world' #=> "hello world"
+
+# Tulosteen luonti kera rivinvaihdon:
+puts "I'm printing!"
+#=> I'm printing!
+#=> nil
+
+# ...ja ilman rivinvaihtoa:
+print "I'm printing!"
+#=> I'm printing! => nil
+
+# Muuttujien määrittely:
+x = 25 #=> 25
+x #=> 25
+
+# Arvon asettaminen palauttaa arvon itsensä, joten usean muuttujan arvon
+# yhtäaikainen määrittely käy vaivatta:
+x = y = 10 #=> 10
+x #=> 10
+y #=> 10
+
+# Muuttujien sanaerottimena käytetään alaviivaa:
+snake_case = true
+
+# Lisäksi Rubyssa suositaan ytimekkäitä nimiä:
+path_to_project_root = '/good/name/'
+path = '/bad/name/'
+
+# Symbolit
+
+# Symbolit ovat muuttumattomia, uudelleenkäytettäviä vakioita.
+# Niitä käytetään merkkijonojen sijaan, kun tarkoitus on viitata arvoon,
+# jolla on tietty, pysyvä merkitys:
+
+:pending.class #=> Symbol
+
+status = :pending
+
+status == :pending #=> true
+
+status == 'pending' #=> false
+
+status == :approved #=> false
+
+# Taulukot
+
+# Tässä taulukko:
+array = [1, 2, 3, 4, 5] #=> [1, 2, 3, 4, 5]
+
+# Taulukko saa koostua erityyppisistä arvoista:
+[1, 'hello', false] #=> [1, "hello", false]
+
+# Taulukon alkioihin voi viitata järjestysnumerolla nollasta alkaen:
+array[0] #=> 1
+array.first #=> 1
+array[12] #=> nil
+
+# Kuten laskutoimituksissa nähty syntaksisokeri on myös taulukon alkioiden haku
+# pohjimmiltaan vain taulukko-olioon kuuluvan "[]"-metodin kutsu:
+array.[] 0 #=> 1
+array.[] 12 #=> nil
+
+# Haku käy myös lopustapäin:
+array[-1] #=> 5
+array.last #=> 5
+
+# Alitaulukon haku käy indeksiparilla...
+array[2, 3] #=> [3, 4, 5]
+
+# ...tai määrittelemällä väli:
+array[1..3] #=> [2, 3, 4]
+
+# Taulukon voi kääntää:
+a=[1,2,3]
+a.reverse! #=> [3,2,1]
+
+# Ja sitä voi jatkaa näin...
+array << 6 #=> [1, 2, 3, 4, 5, 6]
+
+# ...tai näin:
+array.push(6) #=> [1, 2, 3, 4, 5, 6]
+
+# Alkion olemassaolon tarkistus:
+array.include?(1) #=> true
+
+# Hashit eli assosiaatiotaulut ovat Rubyn tärkein avain-/arvoparirakenne.
+# Hash luodaan aaltosulkeilla:
+hash = { 'color' => 'green', 'number' => 5 }
+
+hash.keys #=> ['color', 'number']
+
+# Hash toimii erityisen nopeasti, kun haetaan arvoa avaimen perusteella:
+hash['color'] #=> 'green'
+hash['number'] #=> 5
+
+# Jos hashistä ei löyty avainta vastaavaa arvoa, palautetaan nil-arvo:
+hash['nothing here'] #=> nil
+
+# Symbolihashin määrittelylle on oma syntaksinsa (alkaen Rubyn versiosta 1.9):
+new_hash = { defcon: 3, action: true }
+new_hash.keys #=> [:defcon, :action]
+
+# Hashin avaimen ja arvon olemassaolon tarkistus:
+new_hash.key?(:defcon) #=> true
+new_hash.value?(3) #=> true
+
+# Vinkki! Sekä taulukot että hashit sisältävät Enumerable-moduulin,
+# johon kuuluu useita hyödyllisiä iterointimetodeja kuten .each, .map,
+# .reduce ja .count
+
+# Rakenteita
+
+if true
+  'if statement'
+elsif false
+  'else if, optional'
+else
+  'else, also optional'
+end
+
+for counter in 1..5
+  puts "iteration #{counter}"
+end
+#=> iteration 1
+#=> iteration 2
+#=> iteration 3
+#=> iteration 4
+#=> iteration 5
+
+# HUOMAA, että for-rakennetta kannattaa välttää, sillä Rubyssa suosittu
+# each-metodi ajaa saman asian idiomaattisemmin. Each-metodi ottaa ainoana
+# argumenttinaan lohkon. Lohkot toimivat pitkälti samoin kuin muiden kielten
+# anonyymit funktiot, lambdat tai sulkeumat.
+
+# Lukuvälit vastaavat each-metodiin, jolloin sille annettu lohko ajetaan
+# kerran jokaiselle välin kokonaisluvulle.
+# Lukuvälin each-rakenne lohkoineen näyttää tältä:
+
+(1..5).each do |counter|
+  puts "iteration #{counter}"
+end
+#=> iteration 1
+#=> iteration 2
+#=> iteration 3
+#=> iteration 4
+#=> iteration 5
+
+# Lohkoa ympäröivät do/end-avainsanat voi korvata myös aaltosulkeilla:
+(1..5).each { |counter| puts "iteration #{counter}" }
+
+# Lukuvälien lisäksi myös tietorakenteita voidaan iteroida each-metodilla:
+array.each do |element|
+  puts "#{element} is part of the array"
+end
+hash.each do |key, value|
+  puts "#{key} is #{value}"
+end
+
+# Taulukoita voi iteroida metodilla each_with_index, jolloin lohko saa
+# argumenteikseen sekä alkion että indeksin:
+array.each_with_index do |element, index|
+  puts "#{element} is number #{index} in the array"
+end
+
+counter = 1
+while counter <= 5 do
+  puts "iteration #{counter}"
+  counter += 1
+end
+#=> iteration 1
+#=> iteration 2
+#=> iteration 3
+#=> iteration 4
+#=> iteration 5
+
+# Each-metodin lisäksi Rubyssa on useita muita iterointimetodeja kuten
+# "map" ja "reduce". Näistä "map" kutsuttuna taulukolla ottaa argumentikseen
+# lohkon, suorittaa sen kerran jokaiselle rakenteen jäsenelle, ja lopuksi
+# palauttaa uuden taulukon, jonka jäsenet ovat lohkon suorituksen tuloksia.
+
+array = [1, 2, 3, 4, 5]
+doubled = array.map do |element|
+  element * 2
+end
+puts doubled
+#=> [2,4,6,8,10]
+puts array
+#=> [1,2,3,4,5]
+
+# Case-rakenne siirtää ohjelman kulun yhdelle monista määritellyistä poluista:
+
+grade = 'B'
+
+case grade
+when 'A'
+  puts 'Way to go kiddo'
+when 'B'
+  puts 'Better luck next time'
+when 'C'
+  puts 'You can do better'
+when 'D'
+  puts 'Scraping through'
+when 'F'
+  puts 'You failed!'
+else
+  puts 'Alternative grading system, eh?'
+end
+#=> "Better luck next time"
+
+# Case-rakenteessa voidaan hyödyntää lukuvälejä:
+grade = 82
+case grade
+when 90..100
+  puts 'Hooray!'
+when 80...90
+  puts 'OK job'
+else
+  puts 'You failed!'
+end
+#=> "OK job"
+
+# Virheidenkäsittely:
+begin
+  # Seuraava koodinpätkä aiheuttaa NoMemoryError-poikkeuksen
+  raise NoMemoryError, 'You ran out of memory.'
+rescue NoMemoryError => exception_variable
+  puts 'NoMemoryError was raised', exception_variable
+rescue RuntimeError => other_exception_variable
+  puts 'RuntimeError was raised now'
+else
+  puts 'This runs if no exceptions were thrown at all'
+ensure
+  puts 'This code always runs no matter what'
+end
+
+# Ylimmän näkyvyysalueen metodi näyttää itsenäiseltä funktiolta:
+def double(x)
+  x * 2
+end
+
+# Funktiot (ja lohkot) palauttavat implisiittisesti
+# viimeiseksi ajamansa lausekkeen arvon:
+double(2) #=> 4
+
+# Metodikutsun argumentteja ympäröivät kaarisulkeet voi jättää pois,
+# kunhan koodi ei muutu monitulkintaiseksi:
+
+double 3 #=> 6
+
+double double 3 #=> 12
+
+def sum(x, y)
+  x + y
+end
+
+# Argumentit erotetaan pilkuilla:
+
+sum 3, 4 #=> 7
+
+sum sum(3, 4), 5 #=> 12
+
+# Kaikilla metodeilla on implisiittinen lohkoparametri,
+# joka voidaan suorittaa yield-avainsanalla:
+
+def surround
+  puts '{'
+  yield
+  puts '}'
+end
+
+surround { puts 'hello world' }
+
+# {
+# hello world
+# }
+
+# Metodille annetun lohkon voi nimetä parametrilistassa &-merkin avulla,
+# minkä jälkeen se suoritetaan call-metodilla:
+def guests(&block)
+  block.call 'some_argument'
+end
+
+# Metodille voi antaa vaihtelevan määrän muuttujia. Ne siirretään taulukkoon,
+# jolle annetaan parametrilistassa nimi \*-merkin avulla
+def guests(*array)
+  array.each { |guest| puts guest }
+end
+
+# Luokan määritys aloitetaan class-avainsanalla:
+
+class Human
+
+  # Tässä luokkamuuttuja, joka on yhteinen kaikille luokan olioille:
+  @@species = 'H. sapiens'
+
+  # Alustusmetodin määrittely:
+  def initialize(name, age = 0)
+	# name-oliomuuttujan arvon asetus metodille annetun name-muuttujan mukaan:
+    @name = name
+
+	# Jos tätä metodia kutsuessa jätetään toinen argumentti (age) antamatta,
+	# saa se parametriluettelossa määritetyn arvon 0:
+    @age = age
+  end
+
+  # Tyypillinen oliomuuttujan arvon asettava metodi:
+  def name=(name)
+    @name = name
+  end
+
+  # Tyypillinen oliomuuttujan arvon palauttava metodi:
+  def name
+    @name
+  end
+
+  # Edelliset kaksi metodia voi ilmaista idiomaattisemmin myös näin:
+  attr_accessor :name
+
+  # Lisäksi arvon palauttavan ja asettavan metodin voi määritellä erikseen:
+  attr_reader :name
+  attr_writer :name
+
+  # Luokkametodeissa käytetään avainsanaa self erotuksena oliometodeista.
+  # Luokkametodia voi kutsua vain luokalla itsellään, ei olioilla:
+  def self.say(msg)
+    puts msg
+  end
+
+  def species
+    @@species
+  end
+end
+
+# Olion luonti:
+
+jim = Human.new('Jim Halpert')
+
+dwight = Human.new('Dwight K. Schrute')
+
+# Olion metodien kutsuja:
+jim.species #=> "H. sapiens"
+jim.name #=> "Jim Halpert"
+jim.name = "Jim Halpert II" #=> "Jim Halpert II"
+jim.name #=> "Jim Halpert II"
+dwight.species #=> "H. sapiens"
+dwight.name #=> "Dwight K. Schrute"
+
+# Luokkametodin kutsu:
+Human.say('Hi') #=> "Hi"
+
+# Muuttujan näkyvyysalueen voi määritellä etuliitteellä.
+
+# $-alkuiset muuttujat ovat globaaleja:
+$var = "I'm a global var"
+defined? $var #=> "global-variable"
+
+# @-alkuiset muuttujat kuuluvat oliolle,
+# jonka näkyvyysalueella määrittely tehdään:
+@var = "I'm an instance var"
+defined? @var #=> "instance-variable"
+
+# @@-alkuiset muuttujat kuuluvat vastaavasti näkyvyysalueensa luokalle:
+@@var = "I'm a class var"
+defined? @@var #=> "class variable"
+
+# Isolla alkukirjaimella nimetyt muuttujat ovatkin vakioita:
+Var = "I'm a constant"
+defined? Var #=> "constant"
+
+# Kuten odottaa saattaa, myös luokat itsessään ovat olioita.
+# Siksi niille voi määritellä muuttujia, jotka ovat yhteisiä kaikille
+# luokan ilmentymille ja perillisille.
+
+# Tavallisen luokan määrittely:
+
+class Human
+  @@foo = 0
+
+  def self.foo
+    @@foo
+  end
+
+  def self.foo=(value)
+    @@foo = value
+  end
+end
+
+# Perillisluokan määrittely:
+
+class Worker < Human
+end
+
+Human.foo # 0
+Worker.foo # 0
+
+Human.foo = 2 # 2
+Worker.foo # 2
+
+# Oliomuuttuja on kuitenkin olion oma eikä periydy:
+
+class Human
+  @bar = 0
+
+  def self.bar
+    @bar
+  end
+
+  def self.bar=(value)
+    @bar = value
+  end
+end
+
+class Doctor < Human
+end
+
+Human.bar # 0
+Doctor.bar # nil
+
+module ModuleExample
+  def foo
+    'foo'
+  end
+end
+
+# Moduulien lisääminen luokkaan "include"-avainsanalla siirtää moduulin metodit
+# luokan ilmentymille, kun taas "extend" avainsana siirtää metodit
+# luokalle itselleen:
+
+class Person
+  include ModuleExample
+end
+
+class Book
+  extend ModuleExample
+end
+
+Person.foo     # => NoMethodError: undefined method `foo' for Person:Class
+Person.new.foo # => 'foo'
+Book.foo       # => 'foo'
+Book.new.foo   # => NoMethodError: undefined method `foo'
+
+# Callback-tyyppiset metodit suoritetaan moduulia sisällyttäessä:
+
+module ConcernExample
+  def self.included(base)
+    base.extend(ClassMethods)
+    base.send(:include, InstanceMethods)
+  end
+
+  module ClassMethods
+    def bar
+      'bar'
+    end
+  end
+
+  module InstanceMethods
+    def qux
+      'qux'
+    end
+  end
+end
+
+class Something
+  include ConcernExample
+end
+
+Something.bar     # => 'bar'
+Something.qux     # => NoMethodError: undefined method `qux'
+Something.new.bar # => NoMethodError: undefined method `bar'
+Something.new.qux # => 'qux'
+```
+
+## Lisämateriaalia englanniksi
+
+- [Learn Ruby by Example with Challenges](http://www.learneroo.com/modules/61/nodes/338) - Selaimessa tehtäviä harjoituksia tämän dokumentin hengessä
+- [An Interactive Tutorial for Ruby](https://rubymonk.com/)
+- [Official Documentation](http://www.ruby-doc.org/core-2.1.1/) - Virallinen dokumentaatio
+- [Ruby from other languages](https://www.ruby-lang.org/en/documentation/ruby-from-other-languages/)
+- [Programming Ruby](http://www.amazon.com/Programming-Ruby-1-9-2-0-Programmers/dp/1937785491/) - Vanhempi, mutta [ilmainen painos](http://ruby-doc.com/docs/ProgrammingRuby/) on luettavissa netissä
+- [Ruby Style Guide](https://github.com/bbatsov/ruby-style-guide) - Yhteisön luoma Ruby-tyyliopas
+- [Try Ruby](http://tryruby.org) - Rubyn perusteet interaktiivisesti