diff options
Diffstat (limited to 'fi-fi')
| -rw-r--r-- | fi-fi/go-fi.html.markdown | 441 | ||||
| -rw-r--r-- | fi-fi/markdown-fi.html.markdown | 259 | ||||
| -rw-r--r-- | fi-fi/ruby-fi.html.markdown | 608 |
3 files changed, 1308 insertions, 0 deletions
diff --git a/fi-fi/go-fi.html.markdown b/fi-fi/go-fi.html.markdown new file mode 100644 index 00000000..9ed4e0d2 --- /dev/null +++ b/fi-fi/go-fi.html.markdown @@ -0,0 +1,441 @@ +--- +name: Go +category: language +language: Go +filename: learngo-fi.go +contributors: + - ["Sonia Keys", "https://github.com/soniakeys"] + - ["Christopher Bess", "https://github.com/cbess"] + - ["Jesse Johnson", "https://github.com/holocronweaver"] + - ["Quint Guvernator", "https://github.com/qguv"] + - ["Jose Donizetti", "https://github.com/josedonizetti"] + - ["Alexej Friesen", "https://github.com/heyalexej"] + - ["Clayton Walker", "https://github.com/cwalk"] +translators: + - ["Timo Virkkunen", "https://github.com/ComSecNinja"] +lang: fi-fi +--- + +Go luotiin työn tekemistä varten. Se ei ole tietojenkäsittelyn uusin trendi, +mutta se on uusin nopein tapa ratkaista oikean maailman ongelmia. + +Sillä on staattisesti tyypitetyistä imperatiivisista kielistä tuttuja +konsepteja. Se kääntyy ja suorittuu nopeasti, lisää helposti käsitettävän +samanaikaisten komentojen suorittamisen nykyaikaisten moniytimisten +prosessoreiden hyödyntämiseksi ja antaa käyttäjälle ominaisuuksia suurten +projektien käsittelemiseksi. + +Go tuo mukanaan loistavan oletuskirjaston sekä innokkaan yhteisön. + +```go +// Yhden rivin kommentti +/* Useamman + rivin kommentti */ + +// Package -lausekkeella aloitetaan jokainen lähdekooditiedosto. +// Main on erityinen nimi joka ilmoittaa +// suoritettavan tiedoston kirjaston sijasta. +package main + +// Import -lauseke ilmoittaa tässä tiedostossa käytetyt kirjastot. +import ( + "fmt" // Paketti Go:n oletuskirjastosta. + "io/ioutil" // Implementoi hyödyllisiä I/O -funktioita. + m "math" // Matematiikkakirjasto jolla on paikallinen nimi m. + "net/http" // Kyllä, web-palvelin! + "strconv" // Kirjainjonojen muuntajia. +) + +// Funktion määrittelijä. Main on erityinen: se on ohjelman suorittamisen +// aloittamisen alkupiste. Rakasta tai vihaa sitä, Go käyttää aaltosulkeita. +func main() { + // Println tulostaa rivin stdoutiin. + // Se tulee paketin fmt mukana, joten paketin nimi on mainittava. + fmt.Println("Hei maailma!") + + // Kutsu toista funktiota tämän paketin sisällä. + beyondHello() +} + +// Funktioilla voi olla parametrejä sulkeissa. +// Vaikkei parametrejä olisikaan, sulkeet ovat silti pakolliset. +func beyondHello() { + var x int // Muuttujan ilmoittaminen: ne täytyy ilmoittaa ennen käyttöä. + x = 3 // Arvon antaminen muuttujalle. + // "Lyhyet" ilmoitukset käyttävät := joka päättelee tyypin, ilmoittaa + // sekä antaa arvon muuttujalle. + y := 4 + sum, prod := learnMultiple(x, y) // Funktio palauttaa kaksi arvoa. + fmt.Println("summa:", sum, "tulo:", prod) // Yksinkertainen tuloste. + learnTypes() // < y minuuttia, opi lisää! +} + +/* <- usean rivin kommentti +Funktioilla voi olla parametrejä ja (useita!) palautusarvoja. +Tässä `x`, `y` ovat argumenttejä ja `sum`, `prod` ovat ne, mitä palautetaan. +Huomaa että `x` ja `sum` saavat tyyin `int`. +*/ +func learnMultiple(x, y int) (sum, prod int) { + return x + y, x * y // Palauta kaksi arvoa. +} + +// Sisäänrakennettuja tyyppejä ja todellisarvoja. +func learnTypes() { + // Lyhyt ilmoitus antaa yleensä haluamasi. + str := "Opi Go!" // merkkijonotyyppi. + + s2 := `"raaka" todellisarvoinen merrkijono +voi sisältää rivinvaihtoja.` // Sama merkkijonotyyppi. + + // Ei-ASCII todellisarvo. Go-lähdekoodi on UTF-8. + g := 'Σ' // riimutyyppi, lempinimi int32:lle, sisältää unicode-koodipisteen. + + f := 3.14195 //float64, IEEE-754 64-bittinen liukuluku. + c := 3 + 4i // complex128, sisäisesti ilmaistu kahdella float64:lla. + + // var -syntaksi alkuarvoilla. + var u uint = 7 // Etumerkitön, toteutus riippuvainen koosta kuten int. + var pi float32 = 22. / 7 + + // Muuntosyntaksi lyhyellä ilmoituksella. + n := byte('\n') // byte on leminimi uint8:lle. + + // Listoilla on kiinteä koko kääntöhetkellä. + var a4 [4]int // 4 int:in lista, alkiot ovat alustettu nolliksi. + a3 := [...]int{3, 1, 5} // Listan alustaja jonka kiinteäksi kooksi tulee 3 + // alkiota, jotka saavat arvot 3, 1, ja 5. + + // Siivuilla on muuttuva koko. Sekä listoilla että siivuilla on puolensa, + // mutta siivut ovat yleisempiä käyttötapojensa vuoksi. + s3 := []int{4, 5, 9} // Vertaa a3: ei sananheittoa (...). + s4 := make([]int, 4) // Varaa 4 int:n siivun, alkiot alustettu nolliksi. + var d2 [][]float64 // Vain ilmoitus, muistia ei varata. + bs := []byte("a slice") // Tyypinmuuntosyntaksi. + + // Koska siivut ovat dynaamisia, niitä voidaan yhdistellä sellaisinaan. + // Lisätäksesi alkioita siivuun, käytä sisäänrakennettua append()-funktiota. + // Ensimmäinen argumentti on siivu, johon alkoita lisätään. + s := []int{1, 2, 3} // Tuloksena on kolmen alkion pituinen lista. + s = append(s, 4, 5, 6) // Lisätty kolme alkiota. Siivun pituudeksi tulee 6. + fmt.Println(s) // Päivitetty siivu on nyt [1 2 3 4 5 6] + + // Lisätäksesi siivun toiseen voit antaa append-funktiolle referenssin + // siivuun tai todellisarvoiseen siivuun lisäämällä sanaheiton argumentin + // perään. Tämä tapa purkaa siivun alkiot ja lisää ne siivuun s. + s = append(s, []int{7, 8, 9}...) // 2. argumentti on todellisarvoinen siivu. + fmt.Println(s) // Päivitetty siivu on nyt [1 2 3 4 5 6 7 8 9] + + p, q := learnMemory() // Ilmoittaa p ja q olevan tyyppiä osoittaja int:iin. + fmt.Println(*p, *q) // * seuraa osoittajaa. Tämä tulostaa kaksi int:ä. + + // Kartat ovat dynaamisesti kasvavia assosiatiivisia listoja, kuten hash tai + // dictionary toisissa kielissä. + m := map[string]int{"three": 3, "four": 4} + m["one"] = 1 + + // Käyttämättömät muuttujat ovat virheitä Go:ssa. + // Alaviiva antaa sinun "käyttää" muuttujan mutta hylätä sen arvon. + _, _, _, _, _, _, _, _, _, _ = str, s2, g, f, u, pi, n, a3, s4, bs + // Tulostaminen tietysti lasketaan muuttujan käyttämiseksi. + fmt.Println(s, c, a4, s3, d2, m) + + learnFlowControl() // Takaisin flowiin. +} + +// Go:ssa on useista muista kielistä poiketen mahdollista käyttää nimettyjä +// palautusarvoja. +// Nimen antaminen palautettavan arvon tyypille funktion ilmoitusrivillä +// mahdollistaa helpon palaamisen useasta eri funktion suorituskohdasta sekä +// pelkän return-lausekkeen käytön ilman muita mainintoja. +func learnNamedReturns(x, y int) (z int) { + z = x * y + return // z on epäsuorasti tässä, koska nimesimme sen aiemmin. +} + +// Go kerää kaikki roskansa. Siinä on osoittajia mutta ei niiden laskentoa. +// Voit tehdä virheen mitättömällä osoittajalla, mutta et +// kasvattamalla osoittajaa. +func learnMemory() (p, q *int) { + // Nimetyillä palautusarvoilla p ja q on tyyppi osoittaja int:iin. + p = new(int) // Sisäänrakennettu funktio new varaa muistia. + // Varattu int on alustettu nollaksi, p ei ole enää mitätön. + s := make([]int, 20) // Varaa 20 int:ä yhteen kohtaan muistissa. + s[3] = 7 // Anna yhdelle niistä arvo. + r := -2 // Ilmoita toinen paikallinen muuttuja. + return &s[3], &r // & ottaa asian osoitteen muistissa. +} + +func expensiveComputation() float64 { + return m.Exp(10) +} + +func learnFlowControl() { + // If -lausekkeet vaativat aaltosulkeet mutta ei tavallisia sulkeita. + if true { + fmt.Println("mitä mä sanoin") + } + // Muotoilu on standardoitu käyttämällä komentorivin komentoa "go fmt". + if false { + // Nyrpistys. + } else { + // Nautinto. + } + // Käytä switch -lauseketta ketjutettujen if -lausekkeiden sijasta. + x := 42.0 + switch x { + case 0: + case 1: + case 42: + // Tapaukset eivät "tipu läpi". + /* + Kuitenkin meillä on erikseen `fallthrough` -avainsana. Katso: + https://github.com/golang/go/wiki/Switch#fall-through + */ + case 43: + // Saavuttamaton. + default: + // Oletustapaus (default) on valinnainen. + } + // Kuten if, for -lauseke ei myöskään käytä tavallisia sulkeita. + // for- ja if- lausekkeissa ilmoitetut muuttujat ovat paikallisia niiden + // piireissä. + for x := 0; x < 3; x++ { // ++ on lauseke. Sama kuin "x = x + 1". + fmt.Println("iteraatio", x) + } + // x == 42 tässä. + + // For on kielen ainoa silmukkalauseke mutta sillä on vaihtoehtosia muotoja. + for { // Päättymätön silmukka. + break // Kunhan vitsailin. + continue // Saavuttamaton. + } + + // Voit käyttää range -lauseketta iteroidaksesi listojen, siivujen, merkki- + // jonojen, karttojen tai kanavien läpi. range palauttaa yhden (kanava) tai + // kaksi arvoa (lista, siivu, merkkijono ja kartta). + for key, value := range map[string]int{"yksi": 1, "kaksi": 2, "kolme": 3} { + // jokaista kartan paria kohden, tulosta avain ja arvo + fmt.Printf("avain=%s, arvo=%d\n", key, value) + } + + // Kuten for -lausekkeessa := if -lausekkeessa tarkoittaa ilmoittamista ja + // arvon asettamista. + // Aseta ensin y, sitten testaa onko y > x. + if y := expensiveComputation(); y > x { + x = y + } + // Todellisarvoiset funktiot ovat sulkeumia. + xBig := func() bool { + return x > 10000 // Viittaa ylempänä ilmoitettuun x:ään. + } + fmt.Println("xBig:", xBig()) // tosi (viimeisin arvo on e^10). + x = 1.3e3 // Tämä tekee x == 1300 + fmt.Println("xBig:", xBig()) // epätosi nyt. + + // Lisäksi todellisarvoiset funktiot voidaan samalla sekä ilmoittaa että + // kutsua, jolloin niitä voidaan käyttää funtioiden argumentteina kunhan: + // a) todellisarvoinen funktio kutsutaan välittömästi (), + // b) palautettu tyyppi vastaa odotettua argumentin tyyppiä. + fmt.Println("Lisää ja tuplaa kaksi numeroa: ", + func(a, b int) int { + return (a + b) * 2 + }(10, 2)) // Kutsuttu argumenteilla 10 ja 2 + // => Lisää ja tuplaa kaksi numeroa: 24 + + // Kun tarvitset sitä, rakastat sitä. + goto love +love: + + learnFunctionFactory() // Funktioita palauttavat funktiot + learnDefer() // Nopea kiertoreitti tärkeään avainsanaan. + learnInterfaces() // Hyvää kamaa tulossa! +} + +func learnFunctionFactory() { + // Seuraavat kaksi ovat vastaavia, mutta toinen on käytännöllisempi + fmt.Println(sentenceFactory("kesä")("Kaunis", "päivä!")) + + d := sentenceFactory("kesä") + fmt.Println(d("Kaunis", "päivä!")) + fmt.Println(d("Laiska", "iltapäivä!")) +} + +// Somisteet ovat yleisiä toisissa kielissä. Sama saavutetaan Go:ssa käyttämällä +// todellisarvoisia funktioita jotka ottavat vastaan argumentteja. +func sentenceFactory(mystring string) func(before, after string) string { + return func(before, after string) string { + return fmt.Sprintf("%s %s %s", before, mystring, after) // uusi jono + } +} + +func learnDefer() (ok bool) { + // Lykätyt lausekkeet suoritetaan juuri ennen funktiosta palaamista. + defer fmt.Println("lykätyt lausekkeet suorittuvat") + defer fmt.Println("käänteisessä järjestyksessä (LIFO).") + defer fmt.Println("\nTämä rivi tulostuu ensin, koska") + // Defer -lauseketta käytetään yleisesti tiedoston sulkemiseksi, jotta + // tiedoston sulkeva funktio pysyy lähellä sen avannutta funktiota. + return true +} + +// Määrittele Stringer rajapintatyypiksi jolla on +// yksi jäsenfunktio eli metodi, String. +type Stringer interface { + String() string +} + +// Määrittele pair rakenteeksi jossa on kaksi kenttää, x ja y tyyppiä int. +type pair struct { + x, y int +} + +// Määrittele jäsenfunktio pair:lle. Pair tyydyttää nyt Stringer -rajapinnan. +func (p pair) String() string { // p:tä kutsutaan nimellä "receiver" + // Sprintf on toinen julkinen funktio paketissa fmt. + // Pistesyntaksilla viitataan P:n kenttiin. + return fmt.Sprintf("(%d, %d)", p.x, p.y) +} + +func learnInterfaces() { + // Aaltosuljesyntaksi on "todellisarvoinen rakenne". Se todentuu alustetuksi + // rakenteeksi. := -syntaksi ilmoittaa ja alustaa p:n täksi rakenteeksi. + p := pair{3, 4} + fmt.Println(p.String()) // Kutsu p:n (tyyppiä pair) jäsenfunktiota String. + var i Stringer // Ilmoita i Stringer-rajapintatyypiksi. + i = p // Pätevä koska pair tyydyttää rajapinnan Stringer. + // Kutsu i:n (Stringer) jäsenfunktiota String. Tuloste on sama kuin yllä. + fmt.Println(i.String()) + + // Funktiot fmt-paketissa kutsuvat argumenttien String-jäsenfunktiota + // selvittääkseen onko niistä saatavilla tulostettavaa vastinetta. + fmt.Println(p) // Tuloste on sama kuin yllä. Println kutsuu String-metodia. + fmt.Println(i) // Tuloste on sama kuin yllä. + + learnVariadicParams("loistavaa", "oppimista", "täällä!") +} + +// Funktioilla voi olla muuttuva eli variteettinen +// määrä argumentteja eli parametrejä. +func learnVariadicParams(myStrings ...interface{}) { + // Iteroi jokaisen argumentin läpi. + // Tässä alaviivalla sivuutetaan argumenttilistan kunkin kohdan indeksi. + for _, param := range myStrings { + fmt.Println("param:", param) + } + + // Luovuta variteettinen arvo variteettisena parametrinä. + fmt.Println("params:", fmt.Sprintln(myStrings...)) + + learnErrorHandling() +} + +func learnErrorHandling() { + // "; ok" -muotoa käytetään selvittääksemme toimiko jokin vai ei. + m := map[int]string{3: "kolme", 4: "neljä"} + if x, ok := m[1]; !ok { // ok on epätosi koska 1 ei ole kartassa. + fmt.Println("ei ketään täällä") + } else { + fmt.Print(x) // x olisi arvo jos se olisi kartassa. + } + // Virhearvo voi kertoa muutakin ongelmasta. + if _, err := strconv.Atoi("ei-luku"); err != nil { // _ sivuuttaa arvon + // tulostaa strconv.ParseInt: parsing "ei-luku": invalid syntax + fmt.Println(err) + } + // Palaamme rajapintoihin hieman myöhemmin. Sillä välin, + learnConcurrency() +} + +// c on kanava, samanaikaisturvallinen viestintäolio. +func inc(i int, c chan int) { + c <- i + 1 // <- on "lähetysoperaattori" kun kanava on siitä vasemmalla. +} + +// Käytämme inc -funktiota samanaikaiseen lukujen lisäämiseen. +func learnConcurrency() { + // Sama make -funktio jota käytimme aikaisemmin siivun luomiseksi. Make + // varaa muistin ja alustaa siivut, kartat ja kanavat. + c := make(chan int) + // Aloita kolme samanaikaista gorutiinia (goroutine). Luvut kasvavat + // samanaikaisesti ja ehkäpä rinnakkain jos laite on kykenevä ja oikein + // määritelty. Kaikki kolme lähettävät samalle kanavalle. + go inc(0, c) // go -lauseke aloittaa uuden gorutiinin. + go inc(10, c) + go inc(-805, c) + // Lue kolme palautusarvoa kanavalta ja tulosta ne. + // Niiden saapumisjärjestystä ei voida taata! + // <- on "vastaanotto-operaattori" jos kanava on oikealla + fmt.Println(<-c, <-c, <-c) + + cs := make(chan string) // Toinen kanava joka käsittelee merkkijonoja. + ccs := make(chan chan string) // Kanava joka käsittelee merkkijonokanavia. + go func() { c <- 84 }() // Aloita uusi gorutiini arvon lähettämiseksi. + go func() { cs <- "sanaa" }() // Uudestaan, mutta cs -kanava tällä kertaa. + // Select -lausekkeella on syntaksi kuten switch -lausekkeella mutta + // jokainen tapaus sisältää kanavaoperaation. Se valitsee satunnaisen + // tapauksen niistä kanavista, jotka ovat kommunikaatiovalmiita + select { + case i := <-c: // Vastaanotettu arvo voidaan antaa muuttujalle + fmt.Printf("se on %T", i) + case <-cs: // tai vastaanotettu arvo voidaan sivuuttaa. + fmt.Println("se on merkkijono") + case <-ccs: // Tyhjä kanava; ei valmis kommunikaatioon. + fmt.Println("ei tapahtunut.") + } + // Tässä vaiheessa arvo oli otettu joko c:ltä tai cs:ltä. Yksi kahdesta + // ylempänä aloitetusta gorutiinista on valmistunut, toinen pysyy tukossa. + + learnWebProgramming() // Go tekee sitä. Sinäkin haluat tehdä sitä. +} + +// Yksittäinen funktio http -paketista aloittaa web-palvelimen. +func learnWebProgramming() { + + // ListenAndServe:n ensimmäinen parametri on TCP-osoite, jota kuunnellaan. + // Toinen parametri on rajapinta, http.Handler. + go func() { + err := http.ListenAndServe(":8080", pair{}) + fmt.Println(err) // älä sivuuta virheitä. + }() + + requestServer() +} + +// Tee pair:sta http.Handler implementoimalla sen ainoa metodi, ServeHTTP. +func (p pair) ServeHTTP(w http.ResponseWriter, r *http.Request) { + // Tarjoa dataa metodilla http.ResponseWriter. + w.Write([]byte("Opit Go:n Y minuutissa!")) +} + +func requestServer() { + resp, err := http.Get("http://localhost:8080") + fmt.Println(err) + defer resp.Body.Close() + body, err := ioutil.ReadAll(resp.Body) + fmt.Printf("\nWeb-palvelin sanoo: `%s`", string(body)) +} +``` + +## Lisää luettavaa + +Go-tietämyksen alku ja juuri on sen [virallinen verkkosivu]()(http://golang.org/). +Siellä voit seurata oppitunteja, askarrella vuorovaikutteisesti sekä lukea paljon. +Kierroksen lisäksi [dokumentaatio](https://golang.org/doc/) pitää sisällään tietoa +siistin Go-koodin kirjoittamisesta, pakettien ja komentojen käytöstä sekä julkaisuhistoriasta. + +Kielen määritelmä itsessään on suuresti suositeltavissa. Se on helppolukuinen ja +yllättävän lyhyt (niissä määrin kuin kielimääritelmät nykypäivänä ovat.) + +Voit askarrella parissa kanssa [Go playgroundissa](https://play.golang.org/p/tnWMjr16Mm). +Muuttele sitä ja aja se selaimestasi! Huomaa, että voit käyttää [https://play.golang.org](https://play.golang.org) +[REPL:na](https://en.wikipedia.org/wiki/Read-eval-print_loop) testataksesi ja koodataksesi selaimessasi, ilman Go:n asentamista. + +Go:n opiskelijoiden lukulistalla on [oletuskirjaston lähdekoodi](http://golang.org/src/pkg/). +Kattavasti dokumentoituna se antaa parhaan kuvan helppolukuisesta ja ymmärrettävästä Go-koodista, +-tyylistä ja -tavoista. Voit klikata funktion nimeä [doukumentaatiossa](http://golang.org/pkg/) ja +lähdekoodi tulee esille! + +Toinen loistava paikka oppia on [Go by example](https://gobyexample.com/). + +Go Mobile lisää tuen mobiilialustoille (Android ja iOS). Voit kirjoittaa pelkällä Go:lla natiiveja applikaatioita tai tehdä kirjaston joka sisältää sidoksia +Go-paketista, jotka puolestaan voidaan kutsua Javasta (Android) ja Objective-C:stä (iOS). Katso [lisätietoja](https://github.com/golang/go/wiki/Mobile). diff --git a/fi-fi/markdown-fi.html.markdown b/fi-fi/markdown-fi.html.markdown new file mode 100644 index 00000000..c5ee52b0 --- /dev/null +++ b/fi-fi/markdown-fi.html.markdown @@ -0,0 +1,259 @@ +--- +language: markdown +filename: markdown-fi.md +contributors: + - ["Dan Turkel", "http://danturkel.com/"] +translators: + - ["Timo Virkkunen", "https://github.com/ComSecNinja"] +lang: fi-fi +--- + +John Gruber loi Markdownin vuona 2004. Sen tarkoitus on olla helposti luettava ja kirjoitettava syntaksi joka muuntuu helposti HTML:ksi (ja nyt myös moneksi muuksi formaatiksi). + +```markdown +<!-- Jokainen HTML-tiedosto on pätevää Markdownia. Tämä tarkoittaa että voimme +käyttää HTML-elementtejä Markdownissa, kuten kommentteja, ilman että markdown +-jäsennin vaikuttaa niihin. Tästä johtuen et voi kuitenkaan käyttää markdownia +HTML-elementtien sisällä jos luot sellaisen markdown-tiedostoon. --> + +<!-- Markdownin toteutus vaihtelee jäsentimestä toiseen. Tämä opas yrittää +selventää mitkä ominaisuudet ovat yleisiä ja mitkä ovat eritysesti tiettyjen +jäsentimien ominaisuuksia. --> + +<!-- Otsikot --> +<!-- Voit luoda HTML-elementtejä <h1> - <h6> helposti aloittamalla rivin +haluamallasi määrällä ristikkomerkkejä (#). --> +# Tämä on <h1> +## Tämä on <h2> +### Tämä on <h3> +#### Tämä on <h4> +##### Tämä on <h5> +###### Tämä on <h6> + +<!-- Markdownissa on myös vaihtoehtoisia tapoja ilmaista h1 ja h2. --> +Tämä on h1 +============= + +Tämä on h2 +------------- + +<!-- Yksinkertaiset tekstimuotoilut --> +<!-- Tekstin voi helposti muotoilla kursiiviksi tai lihavoiduksi. --> + +*Tämä teksti on kursivoitua.* +_Kuten on myös tämä teksti._ + +**Tämä teksti on lihavoitua.** +__Kuten on tämäkin teksti.__ + +***Tämä teksti on molempia.*** +**_Kuten tämäkin!_** +*__Kuten tämäkin!__* + +<!-- GitHub-tyylisessä Markdownissa, jota käytetään tiedostojen esittämiseksi +GitHubissa, meillä on käytössämme myös yliviivaus: --> + +~~Tämä teksti on yliviivattua.~~ + +<!-- Kappaleet ovat yhdellä tai useammalla peräkkäisellä tekstirivillä jotka +erotellaan yhdellä tai useammalla tyhjällä rivillä --> + +Tämä on kappala. Kirjoittelen kappaleeseen, eikö tämä olekin hauskaa? + +Nyt olen kappaleessa 2. +Olen edelleen toisessa kappaleessa! + + +Olen kolmannessa kappaleessa! + +<!-- Jos haluat lisätä <br /> HTML-elementin, päätä kappale kahdella tai +useammalla välilyönnillä ja aloita sitten uusi kappale --> + +Päätän tämän kahteen välilyöntiin (maalaa minut nähdäksesi ne). + +There's a <br /> above me! + +<!-- Lainaukset ovat helppoja ja ne tehdään >-merkillä --> + +> Tämä on lainaus. Voit joko +> manuaalisesti rivittää tekstisi ja laittaa >-merkin jokaisen rivin eteen tai antaa jäsentimen rivittää pitkät tekstirivit. +> Sillä ei ole merkitystä kunhan rivit alkavat >-merkillä. + +> Voit myös käyttää useampaa +>> sisennystasoa +> Kuinka hienoa se on? + +<!-- Listat --> +<!-- Järjestämättömät listat tehdään asteriskilla, plussalla tai viivalla --> + +* Kohta +* Kohta +* Kolmas kohta + +tai + ++ Kohta ++ Kohta ++ Kolmas kohta + +tai + +- Kohta +- Kohta +- Kolmas kohta + +<!-- Järjestetyt listat tehdään järjestysluvuilla. --> + +1. Kohta yksi +2. Kohta kaksi +3. Kohta kolme + +<!-- Sinun ei tarvitse edes merkitä kohtia oikein ja silti markdown näyttää +oikean järjestyksen, mutta se ei välttämättä ole hyvä idea. --> + +1. Kohta yksi +1. Kohta kaksi +1. Kohta kolme +<!-- (Tämä korjaantuu samanlaiseksi kuin yllä oleva esimerkki) --> + +<!-- Voit myös käyttää alalistoja. --> + +1. Kohta yksi +2. Kohta kaksi +3. Kohta kolme + * Alakohta + * Alakohta +4. Kohta neljä + +<!-- Myös tehtävälistoja on olemassa. Tämä tekee HTML-valintaruutuja. --> + +Alla olevat ruudut ilman x-merkkiä ovat merkitsemättömiä HTML-valintaruutuja. +- [ ] Ensimmäinen suoritettava tehtävä. +- [ ] Toinen tehtävä joka täytyy tehdä +Tämä alla oleva ruutu on merkitty HTML-valintaruutu. +- [x] Tämä tehtävä on suoritettu + +<!-- Koodiosiot --> +<!-- Voit merkitä koodiosion (jaka käyttää <code> -elementtiä) sisentämällä +rivin neljällä välilyönnillä tai tabulaattorilla. --> + + Tämä on koodia + Kuten tämäkin + +<!-- Voit myös sisentää koodia samalla tavalla. --> + + my_array.each do |item| + puts item + end + +<!-- Muun tekstin seassa oleva koodi merkitään kahden `-merkin väliin --> + +John ei tiennyt edes mitä `go_to()` -funktio teki! + +<!-- GitHubin Markdownissa voit käyttää erityissyntaksia koodille. --> + +\`\`\`ruby <!-- paitsi että poista nuo kenoviivat, vain ```ruby ! --> +def foobar + puts "Hello world!" +end +\`\`\` <!-- tästä myös, ei kenoviivoja, vain ``` --> + +<!-- Yllä oleva teksti ei vaadi sisennystä. Lisäksi GitHub käyttää ``` jälkeen +mainitsemasi kielen syntaksin korostusta --> + +<!-- Vaakaviiva (<hr />) --> +<!-- Vaakaviivojen lisääminen käy näppärästi kolmella tai useammalla +asteriskilla taikka viivalla, välilyönneillä tai ilman --> + +*** +--- +- - - +**************** + +<!-- Linkit --> +<!-- yksi markdownin parhaita ominaisuuksia on yksinkertaiset hyperlinkit. Laita +näytettävä teksti hakasulkuihin [] ja URL-osoite perään sulkeissa (). --> + +[Klikkaa tästä!](http://example.com/) + +<!-- Voit myös lisätä linkin otsikon heittomerkeissä osoitteen perään. --> + +[Klikkaa tästä!](http://example.com/ "Linkki Example.com:iin") + +<!-- Suhteelliset polut toimivat myös. --> + +[Musiikkia](/musiikki/). + +<!-- Markdown tukee myös viittaustyylisiä linkkejä. --> + +[Klikkaa tätä linkkiä][link1] saadaksesi lisätietoja! +[Katso myös tämä linkki][foobar] jos haluat. + +[link1]: http://example.com/ "Siistii!" +[foobar]: http://foobar.biz/ "Selkis!" + +<!-- Otsikko voi olla myös ykittäisissä heittomerkeissä tai sulkeissa, tai +ohitettu kokonaan. Viittaukset voivat olla missä tahansa kohdassa dokumenttia ja +viittausten ID:t voivat olla mitä tahansa kunhan ne ovat uniikkeja. --> + +<!-- Voit myös käyttää linkin tekstiä ID:nä näin: --> + +[This][] is a link. + +[this]: http://tämäonlinkki.com/ + +<!-- Mutta tämä tapa ei ole yleinen. --> + +<!-- Kuvat --> +<!-- Kuvat tehdään samalla tavalla kuin linkitkin, mutta huutomerkki edessä! --> + + + +<!-- Ja viittaukset toimivat odotetusti. --> + +![Tämä on se alt-attribuutti][munkuva] + +[munkuva]: suhteellinen/polku/siitii/kuva.jpg "otsikko tähän tarvittaessa" + +<!-- Sekalaista --> +<!-- Automaattiset linkit --> + +<http://testwebsite.com/> on sama kuin +[http://testwebsite.com/](http://testwebsite.com/) + +<!-- Automaattiset sähköpostilinkit --> + +<foo@bar.com> + +<!-- Varattujen merkkien käyttö --> + +haluan kirjoittaa *tämän tekstin jonka ympärillä on asteriskit* mutta en halua +sen kursivoituvan, joten teen näin: \*tämän tekstin ympärillä on asteriskit\*. + +<!-- Näppäimistön näppäimet --> +<!-- GitHubin Markdownissa, voit käyttää <kbd> -tagia esittämään näppäimiä --> + +Tietokoneesi kaatui? Kokeile painaa +<kbd>Ctrl</kbd>+<kbd>Alt</kbd>+<kbd>Del</kbd> + +<!-- Taulukot --> +<!-- Taulukot ovat saatavilla vain GitHubin markdownissa ja ne ovat melko +vaivalloisia käyttää, mutta jos todella haluat: --> + +| Kolumni1 | Kolumni2 | Kolumni3 | +| :----------- | :------: | ------------: | +| Vasemmalle | Keskelle | Oikealle | +| blaa | blaa | blaa | + +<!-- vaihtoehtoisesti, sama tulos --> + +Kolumni 1 | Kolumni 2 | Kolumni 3 +:-- | :-: | --: +Hyi tämä on ruma | saa se | loppumaan + +<!-- Loppu! --> + +``` + +Lisää tietoa löydät John Gruberin [virallisesta julkaisusta](http://daringfireball.net/projects/markdown/syntax) +ja Adam Pritchardin loistavasta [lunttilapusta](https://github.com/adam-p/markdown-here/wiki/Markdown-Cheatsheet). diff --git a/fi-fi/ruby-fi.html.markdown b/fi-fi/ruby-fi.html.markdown new file mode 100644 index 00000000..52c60182 --- /dev/null +++ b/fi-fi/ruby-fi.html.markdown @@ -0,0 +1,608 @@ +--- +language: ruby +filename: learnruby-fi.rb +contributors: + - ["David Underwood", "http://theflyingdeveloper.com"] + - ["Joel Walden", "http://joelwalden.net"] + - ["Luke Holder", "http://twitter.com/lukeholder"] + - ["Tristan Hume", "http://thume.ca/"] + - ["Nick LaMuro", "https://github.com/NickLaMuro"] + - ["Marcos Brizeno", "http://www.about.me/marcosbrizeno"] + - ["Ariel Krakowski", "http://www.learneroo.com"] + - ["Dzianis Dashkevich", "https://github.com/dskecse"] + - ["Levi Bostian", "https://github.com/levibostian"] + - ["Rahil Momin", "https://github.com/iamrahil"] + - ["Gabriel Halley", "https://github.com/ghalley"] + - ["Persa Zula", "http://persazula.com"] + - ["Jake Faris", "https://github.com/farisj"] +translators: + - ["Oliver Vartiainen", "https://github.com/firoxer"] +lang: fi-fi +--- + +```ruby +# Tässä yhden rivin kommentti + +=begin +Tässä usean rivin kommentti +Näitä ei kylläkään käytetä +Joten käytetään vastedes vain yksirivisiä +=end + +# Tärkeintä on muistaa, että Rubyssa kaikki pohjautuu olioihin. + +# Luvutkin ovat olioita: + +3.class #=> Fixnum + +3.to_s #=> "3" + +# Peruslaskutoimituksia: +1 + 1 #=> 2 +8 - 1 #=> 7 +10 * 2 #=> 20 +35 / 5 #=> 7 +2**5 #=> 32 +5 % 3 #=> 2 + +# Bittioperaatioita: +3 & 5 #=> 1 +3 | 5 #=> 7 +3 ^ 5 #=> 6 + +# Laskutoimitukset ovat vain syntaksisokeria lukuolion laskumetodin kutsulle: +1.+(3) #=> 4 +10.* 5 #=> 50 + +# Erityisarvotkin ovat olioita: + +nil # vastaa joidenkin kielten "null"-arvoa +true # tosi +false # epätosi + +nil.class #=> NilClass +true.class #=> TrueClass +false.class #=> FalseClass + +# Samanvertaisuuden testaus: +1 == 1 #=> true +2 == 1 #=> false + +# ...ja sama eriarvoisuudelle: +1 != 1 #=> false +2 != 1 #=> true + +# "nil" ja "false" ovat ainoat epätodet arvot; kaikki muu ymmärretään todeksi: +!nil #=> true +!false #=> true +!0 #=> false + +# Lisää vertailuoperaatioita: +1 < 10 #=> true +1 > 10 #=> false +2 <= 2 #=> true +2 >= 2 #=> true + +# Kahdensuuntainen vertailuoperaattori: +1 <=> 10 #=> -1 +10 <=> 1 #=> 1 +1 <=> 1 #=> 0 + +# Logiikkaoperaattorit: +true && false #=> false +true || false #=> true +!true #=> false + +# Merkkipohjaisten logiikkaoperaattorien vaihtoehtona on sanalliset muodot, +# joilla on hyvin matala presedenssi. Niillä voi muokata ohjelman kulkua +# esimerkiksi väitelausekkeita ketjuttaen. + +# Metodia `do_something_else` kutsutaan vain, jos `do_something` onnistuu: +do_something() and do_something_else() +# Metodia `log_error` kutsutaan vain, jos `do_something` epäonnistuu: +do_something() or log_error() + +# Merkkijonot ovat olioita: + +'Tässä on merkkijono'.class #=> String +"Rajaavat lainausmerkit voivat olla yksin- tai kaksinkertaisia".class #=> String + +täyte = 'sisällyttää muita merkkijonoja' +"Kaksinkertaisilla lainausmerkeillä voi #{täyte}" +#=> "Kaksinkertaisilla lainausmerkeillä voi sisällyttää muita merkkijonoja" + +# Yksinkertaisia lainausmerkkejä kannattaa silti suosia, sillä kaksinkertaiset +# merkit saattavat aiheuttaa turhia kielensisäisiä tarkistuksia. + +# Merkkijonoja voi yhdistellä toisiinsa: +'hello ' + 'world' #=> "hello world" + +# ...mutta luvut vaativat ensin tyyppimuunnoksen: +'hello ' + 3 #=> TypeError: can't convert Fixnum into String +'hello ' + 3.to_s #=> "hello 3" + +# Merkkijonoja voi soveltaa laskutoimituksiin... odotettavin seurauksin: +'hello ' * 3 #=> "hello hello hello " + +# Merkkijonoa voi jatkaa toisella: +'hello' << ' world' #=> "hello world" + +# Tulosteen luonti kera rivinvaihdon: +puts "I'm printing!" +#=> I'm printing! +#=> nil + +# ...ja ilman rivinvaihtoa: +print "I'm printing!" +#=> I'm printing! => nil + +# Muuttujien määrittely: +x = 25 #=> 25 +x #=> 25 + +# Arvon asettaminen palauttaa arvon itsensä, joten usean muuttujan arvon +# yhtäaikainen määrittely käy vaivatta: +x = y = 10 #=> 10 +x #=> 10 +y #=> 10 + +# Muuttujien sanaerottimena käytetään alaviivaa: +snake_case = true + +# Lisäksi Rubyssa suositaan ytimekkäitä nimiä: +path_to_project_root = '/good/name/' +path = '/bad/name/' + +# Symbolit + +# Symbolit ovat muuttumattomia, uudelleenkäytettäviä vakioita. +# Niitä käytetään merkkijonojen sijaan, kun tarkoitus on viitata arvoon, +# jolla on tietty, pysyvä merkitys: + +:pending.class #=> Symbol + +status = :pending + +status == :pending #=> true + +status == 'pending' #=> false + +status == :approved #=> false + +# Taulukot + +# Tässä taulukko: +array = [1, 2, 3, 4, 5] #=> [1, 2, 3, 4, 5] + +# Taulukko saa koostua erityyppisistä arvoista: +[1, 'hello', false] #=> [1, "hello", false] + +# Taulukon alkioihin voi viitata järjestysnumerolla nollasta alkaen: +array[0] #=> 1 +array.first #=> 1 +array[12] #=> nil + +# Kuten laskutoimituksissa nähty syntaksisokeri on myös taulukon alkioiden haku +# pohjimmiltaan vain taulukko-olioon kuuluvan "[]"-metodin kutsu: +array.[] 0 #=> 1 +array.[] 12 #=> nil + +# Haku käy myös lopustapäin: +array[-1] #=> 5 +array.last #=> 5 + +# Alitaulukon haku käy indeksiparilla... +array[2, 3] #=> [3, 4, 5] + +# ...tai määrittelemällä väli: +array[1..3] #=> [2, 3, 4] + +# Taulukon voi kääntää: +a=[1,2,3] +a.reverse! #=> [3,2,1] + +# Ja sitä voi jatkaa näin... +array << 6 #=> [1, 2, 3, 4, 5, 6] + +# ...tai näin: +array.push(6) #=> [1, 2, 3, 4, 5, 6] + +# Alkion olemassaolon tarkistus: +array.include?(1) #=> true + +# Hashit eli assosiaatiotaulut ovat Rubyn tärkein avain-/arvoparirakenne. +# Hash luodaan aaltosulkeilla: +hash = { 'color' => 'green', 'number' => 5 } + +hash.keys #=> ['color', 'number'] + +# Hash toimii erityisen nopeasti, kun haetaan arvoa avaimen perusteella: +hash['color'] #=> 'green' +hash['number'] #=> 5 + +# Jos hashistä ei löyty avainta vastaavaa arvoa, palautetaan nil-arvo: +hash['nothing here'] #=> nil + +# Symbolihashin määrittelylle on oma syntaksinsa (alkaen Rubyn versiosta 1.9): +new_hash = { defcon: 3, action: true } +new_hash.keys #=> [:defcon, :action] + +# Hashin avaimen ja arvon olemassaolon tarkistus: +new_hash.key?(:defcon) #=> true +new_hash.value?(3) #=> true + +# Vinkki! Sekä taulukot että hashit sisältävät Enumerable-moduulin, +# johon kuuluu useita hyödyllisiä iterointimetodeja kuten .each, .map, +# .reduce ja .count + +# Rakenteita + +if true + 'if statement' +elsif false + 'else if, optional' +else + 'else, also optional' +end + +for counter in 1..5 + puts "iteration #{counter}" +end +#=> iteration 1 +#=> iteration 2 +#=> iteration 3 +#=> iteration 4 +#=> iteration 5 + +# HUOMAA, että for-rakennetta kannattaa välttää, sillä Rubyssa suosittu +# each-metodi ajaa saman asian idiomaattisemmin. Each-metodi ottaa ainoana +# argumenttinaan lohkon. Lohkot toimivat pitkälti samoin kuin muiden kielten +# anonyymit funktiot, lambdat tai sulkeumat. + +# Lukuvälit vastaavat each-metodiin, jolloin sille annettu lohko ajetaan +# kerran jokaiselle välin kokonaisluvulle. +# Lukuvälin each-rakenne lohkoineen näyttää tältä: + +(1..5).each do |counter| + puts "iteration #{counter}" +end +#=> iteration 1 +#=> iteration 2 +#=> iteration 3 +#=> iteration 4 +#=> iteration 5 + +# Lohkoa ympäröivät do/end-avainsanat voi korvata myös aaltosulkeilla: +(1..5).each { |counter| puts "iteration #{counter}" } + +# Lukuvälien lisäksi myös tietorakenteita voidaan iteroida each-metodilla: +array.each do |element| + puts "#{element} is part of the array" +end +hash.each do |key, value| + puts "#{key} is #{value}" +end + +# Taulukoita voi iteroida metodilla each_with_index, jolloin lohko saa +# argumenteikseen sekä alkion että indeksin: +array.each_with_index do |element, index| + puts "#{element} is number #{index} in the array" +end + +counter = 1 +while counter <= 5 do + puts "iteration #{counter}" + counter += 1 +end +#=> iteration 1 +#=> iteration 2 +#=> iteration 3 +#=> iteration 4 +#=> iteration 5 + +# Each-metodin lisäksi Rubyssa on useita muita iterointimetodeja kuten +# "map" ja "reduce". Näistä "map" kutsuttuna taulukolla ottaa argumentikseen +# lohkon, suorittaa sen kerran jokaiselle rakenteen jäsenelle, ja lopuksi +# palauttaa uuden taulukon, jonka jäsenet ovat lohkon suorituksen tuloksia. + +array = [1, 2, 3, 4, 5] +doubled = array.map do |element| + element * 2 +end +puts doubled +#=> [2,4,6,8,10] +puts array +#=> [1,2,3,4,5] + +# Case-rakenne siirtää ohjelman kulun yhdelle monista määritellyistä poluista: + +grade = 'B' + +case grade +when 'A' + puts 'Way to go kiddo' +when 'B' + puts 'Better luck next time' +when 'C' + puts 'You can do better' +when 'D' + puts 'Scraping through' +when 'F' + puts 'You failed!' +else + puts 'Alternative grading system, eh?' +end +#=> "Better luck next time" + +# Case-rakenteessa voidaan hyödyntää lukuvälejä: +grade = 82 +case grade +when 90..100 + puts 'Hooray!' +when 80...90 + puts 'OK job' +else + puts 'You failed!' +end +#=> "OK job" + +# Virheidenkäsittely: +begin + # Seuraava koodinpätkä aiheuttaa NoMemoryError-poikkeuksen + raise NoMemoryError, 'You ran out of memory.' +rescue NoMemoryError => exception_variable + puts 'NoMemoryError was raised', exception_variable +rescue RuntimeError => other_exception_variable + puts 'RuntimeError was raised now' +else + puts 'This runs if no exceptions were thrown at all' +ensure + puts 'This code always runs no matter what' +end + +# Ylimmän näkyvyysalueen metodi näyttää itsenäiseltä funktiolta: +def double(x) + x * 2 +end + +# Funktiot (ja lohkot) palauttavat implisiittisesti +# viimeiseksi ajamansa lausekkeen arvon: +double(2) #=> 4 + +# Metodikutsun argumentteja ympäröivät kaarisulkeet voi jättää pois, +# kunhan koodi ei muutu monitulkintaiseksi: + +double 3 #=> 6 + +double double 3 #=> 12 + +def sum(x, y) + x + y +end + +# Argumentit erotetaan pilkuilla: + +sum 3, 4 #=> 7 + +sum sum(3, 4), 5 #=> 12 + +# Kaikilla metodeilla on implisiittinen lohkoparametri, +# joka voidaan suorittaa yield-avainsanalla: + +def surround + puts '{' + yield + puts '}' +end + +surround { puts 'hello world' } + +# { +# hello world +# } + +# Metodille annetun lohkon voi nimetä parametrilistassa &-merkin avulla, +# minkä jälkeen se suoritetaan call-metodilla: +def guests(&block) + block.call 'some_argument' +end + +# Metodille voi antaa vaihtelevan määrän muuttujia. Ne siirretään taulukkoon, +# jolle annetaan parametrilistassa nimi \*-merkin avulla +def guests(*array) + array.each { |guest| puts guest } +end + +# Luokan määritys aloitetaan class-avainsanalla: + +class Human + + # Tässä luokkamuuttuja, joka on yhteinen kaikille luokan olioille: + @@species = 'H. sapiens' + + # Alustusmetodin määrittely: + def initialize(name, age = 0) + # name-oliomuuttujan arvon asetus metodille annetun name-muuttujan mukaan: + @name = name + + # Jos tätä metodia kutsuessa jätetään toinen argumentti (age) antamatta, + # saa se parametriluettelossa määritetyn arvon 0: + @age = age + end + + # Tyypillinen oliomuuttujan arvon asettava metodi: + def name=(name) + @name = name + end + + # Tyypillinen oliomuuttujan arvon palauttava metodi: + def name + @name + end + + # Edelliset kaksi metodia voi ilmaista idiomaattisemmin myös näin: + attr_accessor :name + + # Lisäksi arvon palauttavan ja asettavan metodin voi määritellä erikseen: + attr_reader :name + attr_writer :name + + # Luokkametodeissa käytetään avainsanaa self erotuksena oliometodeista. + # Luokkametodia voi kutsua vain luokalla itsellään, ei olioilla: + def self.say(msg) + puts msg + end + + def species + @@species + end +end + +# Olion luonti: + +jim = Human.new('Jim Halpert') + +dwight = Human.new('Dwight K. Schrute') + +# Olion metodien kutsuja: +jim.species #=> "H. sapiens" +jim.name #=> "Jim Halpert" +jim.name = "Jim Halpert II" #=> "Jim Halpert II" +jim.name #=> "Jim Halpert II" +dwight.species #=> "H. sapiens" +dwight.name #=> "Dwight K. Schrute" + +# Luokkametodin kutsu: +Human.say('Hi') #=> "Hi" + +# Muuttujan näkyvyysalueen voi määritellä etuliitteellä. + +# $-alkuiset muuttujat ovat globaaleja: +$var = "I'm a global var" +defined? $var #=> "global-variable" + +# @-alkuiset muuttujat kuuluvat oliolle, +# jonka näkyvyysalueella määrittely tehdään: +@var = "I'm an instance var" +defined? @var #=> "instance-variable" + +# @@-alkuiset muuttujat kuuluvat vastaavasti näkyvyysalueensa luokalle: +@@var = "I'm a class var" +defined? @@var #=> "class variable" + +# Isolla alkukirjaimella nimetyt muuttujat ovatkin vakioita: +Var = "I'm a constant" +defined? Var #=> "constant" + +# Kuten odottaa saattaa, myös luokat itsessään ovat olioita. +# Siksi niille voi määritellä muuttujia, jotka ovat yhteisiä kaikille +# luokan ilmentymille ja perillisille. + +# Tavallisen luokan määrittely: + +class Human + @@foo = 0 + + def self.foo + @@foo + end + + def self.foo=(value) + @@foo = value + end +end + +# Perillisluokan määrittely: + +class Worker < Human +end + +Human.foo # 0 +Worker.foo # 0 + +Human.foo = 2 # 2 +Worker.foo # 2 + +# Oliomuuttuja on kuitenkin olion oma eikä periydy: + +class Human + @bar = 0 + + def self.bar + @bar + end + + def self.bar=(value) + @bar = value + end +end + +class Doctor < Human +end + +Human.bar # 0 +Doctor.bar # nil + +module ModuleExample + def foo + 'foo' + end +end + +# Moduulien lisääminen luokkaan "include"-avainsanalla siirtää moduulin metodit +# luokan ilmentymille, kun taas "extend" avainsana siirtää metodit +# luokalle itselleen: + +class Person + include ModuleExample +end + +class Book + extend ModuleExample +end + +Person.foo # => NoMethodError: undefined method `foo' for Person:Class +Person.new.foo # => 'foo' +Book.foo # => 'foo' +Book.new.foo # => NoMethodError: undefined method `foo' + +# Callback-tyyppiset metodit suoritetaan moduulia sisällyttäessä: + +module ConcernExample + def self.included(base) + base.extend(ClassMethods) + base.send(:include, InstanceMethods) + end + + module ClassMethods + def bar + 'bar' + end + end + + module InstanceMethods + def qux + 'qux' + end + end +end + +class Something + include ConcernExample +end + +Something.bar # => 'bar' +Something.qux # => NoMethodError: undefined method `qux' +Something.new.bar # => NoMethodError: undefined method `bar' +Something.new.qux # => 'qux' +``` + +## Lisämateriaalia englanniksi + +- [Learn Ruby by Example with Challenges](http://www.learneroo.com/modules/61/nodes/338) - Selaimessa tehtäviä harjoituksia tämän dokumentin hengessä +- [An Interactive Tutorial for Ruby](https://rubymonk.com/) +- [Official Documentation](http://www.ruby-doc.org/core-2.1.1/) - Virallinen dokumentaatio +- [Ruby from other languages](https://www.ruby-lang.org/en/documentation/ruby-from-other-languages/) +- [Programming Ruby](http://www.amazon.com/Programming-Ruby-1-9-2-0-Programmers/dp/1937785491/) - Vanhempi, mutta [ilmainen painos](http://ruby-doc.com/docs/ProgrammingRuby/) on luettavissa netissä +- [Ruby Style Guide](https://github.com/bbatsov/ruby-style-guide) - Yhteisön luoma Ruby-tyyliopas +- [Try Ruby](http://tryruby.org) - Rubyn perusteet interaktiivisesti |